Joukkoistamalla muistot talteen

Kirjoitettu: 21.3.2016

Nikkilä-logoAika harvoin osallistumisen voi sanoa toteuttavan joukkoistamisen ideaa, tapaa ratkoa tiettyä ongelmaa tai tehtävää yhteisöllisesti, sanan mukaisesti joukkojen tietämystä hyödyntämällä. Nyt kuitenkin uskaltaudun sanomaan, että Sipoon Nikkilässä joukkoistetaan. Muistojen Nikkilä -projektissa kerätään karttakyselyn ja sosiaalisen median avulla sekä asukkaiden muistoja että arvioita rakennus- ja kulttuurihistoriallisista kohteista. Joukkoistaminen liittyy siis paitsi muistoihin, myös rakennusperintöselvityksen täydentämiseen.

Kerättyä tietoa tullaan hyödyntämään mm. Nikkilän kehityskuvatyössä. Kuntalaisten mielipiteet kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista ovat hyödynnettävissä kohteiden suojelua ja säilyttämistä pohdittaessa. Uskon myös, että arvostus asuinaluetta, rakennuksia ja paikkoja kohtaan kasvaa muistoja ja kokemuksia jakamalla.

Inventointiaineistosta kyselyksi

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet, rakennukset ja maisemat, ovat kyselyssä esillä kuvin ja tekstein. Aineistona käytimme vuonna 2006 tehdyn Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen inventointiaineistojen avulla. Tiedot olivat valmiiksi paikkatietomuodossa, joten niiden julkaiseminen karttakyselyssä edellytti vain hieman sisällön editointia. Mapita Oy:n kanssa yhteistyössä rakennettuun kyselyyn paikkatietoaineistot saatiin siirrettyä automaattisesti.

Kyselyn suunnittelussa ehkä hankalin asia oli arviointikriteereiden suunnittelu. Päädyimme lopulta neljään kriteeriin, jotka ovat: (1) vastaajalle henkilökohtaisesti, (2) Nikkilän identiteetin ja (3) Sipoon identiteetin kannalta sekä (4) tarinansa vuoksi arvokas kohde. Arvioinnin lisäksi vastaaja voi perustella arvionsa sanallisesti, kertoa kohteeseen liittyviä muistoja sekä millä nimellä kyseistä rakennusta on tottunut kutsumaan. Valmiiden kohteiden lisäksi vastaaja voi lisätä kyselyn tiedoista puuttuvia, hänelle henkilökohtaisesti tärkeitä rakennuskohteita.

Rakennuskohteet esitellään kyselyssä kuvin ja tekstein. Lomakkeella vastaaja voi arvioida kohdetta ja kertoa muistojaan siitä. Rakennuskohteiden osalta kysellään myös nimiä, joilla kohteet tunnetaan. Kuvakaappaus kyselystä (c) Sipoon kunta.
Rakennuskohteet esitellään kyselyssä kuvin ja tekstein. Lomakkeella vastaaja voi arvioida kohdetta ja kertoa muistojaan siitä. Rakennuskohteiden osalta kysellään myös nimiä, joilla kohteet tunnetaan. Kuvakaappaus kyselystä (c) Sipoon kunta.

Muistoja vastaaja voi tallentaa tarinoina, kuvina tai äänitallenteena. Äänen tallennusmahdollisuus toimii vain tietyissä älypuhelimissa, mutta halusimme ottaa sen mukaan kyselyyn yhtenä mahdollisuutena.

Testaus on tärkeää

Kysely oli testattavana Nikkilän kyläillassa 15.3. ja saimme hyviä kehitysehdotuksia testaajilta ja huomasimme ongelmia vastaamisessa. Palautteen perusteella lisäsimme kyselyyn mm. sivun, jossa voi lisätä kartalle tärkeän rakennuskohteen. Kyselyn loppuun lisäsimme näkymän, jossa vastaaja voi tarkastella muiden vastaajien lisäämiä tärkeitä rakennuksia, muistoja ja tarinoita. Myös idea neljännestä arviointikriteeristä, ”tarinansa vuoksi arvokas”, tuli eräältä testaajalta.

Kysely sai hyvän vastaanoton Nikkilän kyläillassa 15.3.2016. Palautteen perusteella tehtiin vielä korjauksia ja täydennyksiä ennen kyselyn julkaisemista.
Kysely sai hyvän vastaanoton Nikkilän kyläillassa 15.3.2016. Palautteen perusteella tehtiin vielä korjauksia ja täydennyksiä ennen kyselyn julkaisemista.

Some-seuranta mukaan

Muistojen Nikkilä on mukana myös somessa. Kannustamme ihmisiä keskustelemaan Twitterissä tai julkaisemaan kuvia Instagramissa hashtagilla #muistojennikkilä. Facebookissa voi osallistua Cultural planning Nikkilä –sivulla.

Seuraamme myös muita julkisia some-kanavia ja kokoamme some-sisällöistä yhteenvedon, kun Muistojen Nikkilä -kysely on päättynyt. Some-seuranta on osa väitöskirjatyötäni, jossa tutkin sosiaalisen median käyttöä kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa. Sosiaalisen median ja joukkoistamisen hengessä tämä tiedonkeruu voi saada kevään aikana ihan uusiakin muotoja – ehdotuksia otetaan vastaan. =)

Tarinat suunnittelussa

Kirjoitettu: 5.5.2013

Facebookissa seuraamassani Anja Alasillan kirjoituskoulussa keskusteltiin viime viikolla tarinoista yritys- ja yhteisöviestinnässä. Tarinoita käytetään ainakin markkinoinnissa, tuotekehityksessä sekä visioiden ja strategioiden kuvaamisessa. Keskustelu innosti pohtimaan tarinoiden roolia kaupunkisuunnittelussa.

Tarinat kaavoituksessa

Lahden yleiskaavan selostusta on täydennetty tarinalla, joka kertoo kaavan sisällöstä sanoin.
Lahden yleiskaavan selostusta on täydennetty tarinalla, joka kertoo kaavan sisällöstä sanoin.

Tarinoita on varmasti käytetty kaavoituksessa, mutta mieleeni muistuu nyt ainoastaan Lahden yleiskaava, jonka selostus on laadittu tarinan muotoon. Siinä tavoitteena on ollut kaavan sisällön kuvaaminen asukkaille helpommin ymmärrettävässä muodossa. Käy lukemassa Lahden yleiskaavan selostus (esim. s. 11), mitä mieltä olet tarinasta?

Mielestäni tarina sopii hyvin kaavoitusviestintään, koska suunnittelussa kyse on ihmisistä, elämisen ympäristöistä ja toiminnasta. Jokainen suunnitelma sisältää monta tarinaa, joiden kertominen olisi hyväksi kaikille.

Tarinankerronnan haasteena tuntuu olevan suunnittelutilanteiden monimutkaisuus ja toisiinsa kytkeytyvät rinnakkaiset, eri tahtiin etenevät prosessit. Facebook-keskustelussa todettiin, että ”Monisärmäisen tilanteen ja kehityksen kuvaamiseen tarina sopii erinomaisesti.” Miksei se siis sopisi kaavoitukseenkin?

Tarinankerronta ei ole kuitenkaan helppoa, kuten Facebook-keskustelussa todettiin: ”Tarinan voimaa ei pysty hyödyntämään, ellei päästä itsessään tarinaniskijää irti. Pahinta varmaan on, jos tarinaa yrittää tuottaa samanlainen projektibyrokratia kuin melkein kaikkea muutakin työelämässä.”

Suurimmat esteet tarinoinnille taitavatkin olla ajattelutavassa ja kapulakielessä. Suunnitelman kääntäminen tarinalliseen muotoon vaatii aivan uudenlaista ajattelua. Tyypilliset analyyttiset selvitykset, suunnitteluratkaisujen perustelut tai vaikutusarvioinnit eivät helposti käänny tarinoiksi. Lahdenkin selostuksessa tarina täydentää selostustekstiä.

Tarina suunnitteluvälineenä

Suunnittelussa tarinaa voi käyttää eläytymisvälineenä joko itse kirjoittamalla tai lukemalla muiden kirjoituksia. Kirjoittaessaan tarinaa suunnittelijan on pystyttävä astumaan jonkun muun toimijan, esimerkiksi asukkaan, saappaisiin. Tarinoita voidaan myös kerätä osallistujilta – tai kirjoittaa tarinaa yhdessä heidän kanssaan.

Tarinoilla on usein sijainti. Mielenkiintoinen esimerkki tarinoiden kytkemisestä paikkaan on Tarinoiden Helsinki. Palvelu esittelee kartan kautta Helsingissä tapahtuvaa ja kaupunkiin liittyvää kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia ja muuta aineistoa.

Tarinoiden Helsinki sisältää mm. Helsingissä tapahtuvaa ja kaupunkiin liittyvää kirjallisuutta, elokuvia, musiikkiaineistoa, ja kirjaston radio-ohjelmia. Palvelun on tuottanut Helsingin kaupunginkirjasto. Kuva sivustolta tarinoidenhelsinki.fi 5.5.2013.
Tarinoiden Helsinki sisältää mm. Helsingissä tapahtuvaa ja kaupunkiin liittyvää kirjallisuutta, elokuvia, musiikkiaineistoa, ja kirjaston radio-ohjelmia. Palvelun on tuottanut Helsingin kaupunginkirjasto. Kuva sivustolta tarinoidenhelsinki.fi 5.5.2013.

Tarinoiden kautta voi luoda yhteisymmärrystä, kehittää ideoita ja oppia. Tärkeintä ei aina ole lopputulos, vaan matkan aikana kehittyneet ajatukset tai suunnitelmat. En ole tarinankerronnan asiantuntija, ja moni tutkija osaisikin kertoa tästä aiheesta paljon enemmän. Aion kuitenkin itse jossain vaiheessa kokeilla tarinoiden hyödyntämistä suunnittelussa. Aiotko sinä?