Avainsana: sosiaalinen media

Positiivisuutta ilmassa

Kirjoitettu: 13.1.2017

Kaavio: Miten itse suhtaudut somen käyttöön kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa? Positiivisesti 68 %, neutraalisti 22 %, negatiivisesti 5 %, en osaa sanoa 5 %.

Jos kaksi kolmesta suhtautuu sosiaalisen median käyttöön positiivisesti, eikö se olekin jo aika hyvin? Pidin torstaina 12.1. alustuksen aiheenani Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus ja sosiaalinen media FCG:n Kaavoituksen peruskurssille. Luennon aikana kysyin kurssilaisilta kysymyksen: Miten itse suhtaudut somen käyttöön kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa? Olkoonkin, että otos oli kovin pieni, vain 22 henkilöä, positiivisuus oli jopa hämmentävää: 68 % suhtautuu positiivisesti ja vain 5 % pitää somea turhana touhuna kaupunkisuunnittelun kontekstissa. Kurssilaiset olivat suurimmaksi osaksi kuntatyöntekijöitä tai virkamiehiä, joiden työhön kaavoitus tavalla tai toisella liittyy.

Vastaukset olivat anonyymejä, joten positiivisten vastausten takana ei ollut sosiaalinen paine. Käytin äänestyksessä itselleni aivan uutta online-äänestystyökalua (sli.do). Se toimi hyvin, joten saatanpa käyttää sitä jatkossakin.

Tästä on hyvä jatkaa uutta vuotta positiivisella asenteella! =)

Somen käyttö tilastojen valossa

Kirjoitettu: 29.12.2016

Tilastokeskus julkaisi vuosittaiset tilastot Väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä marraskuussa. Näitä tilastoja ovat omissa blogeissaan tulkinneet ainakin sosiaalisen median asiantuntijat Minna Valtari (Someco) ja Johanna Janhonen (Piilotettu aarre). Minna kirjoittaa yhteisöpalveluiden käytön määrän kehittymisestä ja toteaa yhteisöpalveluiden käytön lisääntyneen kaikissa ikäryhmissä. Johanna vastaavasti toteaa, että viimeisen kahden vuoden aikana (2014-2016) suomalaisten somekäyttäjien (16-89-v.) määrä on noussut 6 %.

Yllä olevassa kaaviossa on havainnollistettu sosiaalisen median käytön määrää vuosina 2011 – 2016 ikäryhmittäin. Kaaviosta näkyy hyvin, että 35-54-vuotaiden somen käyttö on kasvanut enemmän suhteessa muihin ikäryhmiin viimeisen vuoden aikana. Vastaavasti näkyy myös pieni lasku nuorimmassa ikäryhmässä.

Tänä vuonna tutkimuksessa on mukana myös sosiaalisen median sisältöjen jakamiseen ja kuluttamiseen liittyviä kysymyksiä. Minna ottaa blogissaan esiin ikäryhmien väliset erot: nuoret ovat selvästi aktiivisempia jakamaan sisältöjä somessa kuin vanhemmat ikäryhmät. Hän arvelee somessa sisältöjä jakavilla mielipidevaikuttajilla olevan vaikutusvaltaa: jopa 60% suomalaisista on katsonut tai lukenut jaettuja sisältöjä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Se on paljon!

Johanna taas on kiinnittänyt kirjoituksessaan huomiota tilastojen uusiin kysymyksiin ja taustamuuttujiin. Sieltä selviää muun muassa, että entistä useampi korkeakoulutuksen saanut on alkanut käyttää somea useita kertoja päivässä. Mielenkiintoinen havainto sekin.

Nuorten some-käytön (erityisesti Facebookin) vähenemisestä on puhuttu ja spekuloitu jo aiempinakin vuosina. Siltä tosiaan näyttää myös vuoden 2016 tilastojen valossa: 16–24-vuotiaiden ikäryhmässä yhteisöpalvelua seuranneiden osuus on laskenut neljä prosenttiyksikköä (SVT 2016). Tästä aiheesta tietää enemmän Harto Pönkä, jonka blogiin kannattaa ehdottomasti tutustua. Hän on koonnut tilaston suomalaisten nuorten Facebookin käytöstä ja todennut, että alle 18-vuotiaiden määrä Facessa vähenee.

Kokonaisuutena siis somen käyttö jatkaa kasvuaan. Mutta miten some kehittyy ja muuttuu? Vuodenvaihteen myötä palaan vielä siihen, minkälaisia some-trendejä asiantuntijat povaavat ensi vuodelle.

Lähteet:

Lehmätkin lentäis / Harto Pönkä: Nuoret somessa – nopeat ja hitaat muutokset (esitys). 9.12.2016

Piilotettu aarre / Johanna Janhonen: Suomalaiset somessa 2016. 14.12.2016

#SomenHermolla / Minna Valtari: Sosiaalinen media Suomessa 2016. 12.12.2016

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.12.2016].