Digitalisaatiohaaste 2015 – miten toimintatavat saadaan muuttumaan?

Kirjoitettu: 8.7.2015

Sipilän hallitus on haastanut kansalaiset mukaan ideoimaan julkisten palveluiden sähköistämistä. Hallituskauden 2015 – 2019 tavoitteena on luoda käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut.

Osallistumisen ja vuorovaikutuksen kannalta mielestäni tärkeintä olisi nyt edistää uuden toimintakulttuurin syntymistä julkiselle sektorille. Muutos on jo käynnissä ja se tapahtuu sosiaalisen median avulla. Alla keskustelunavaus, jonka tein otakantaa.fi -sivustolle.

Vuorovaikutuksen digitalisoituminen ja sosiaalinen media

Sähköisen asioinnin ja demokratian edistämisohjelmassa (SADe) on kehitetty sähköisiä osallistumiskanavia valtion rahoituksella. Tavoitteena on ollut, että niistä tulisi valtakunnallisia osallistumiskanavia. Palvelut ovat toimivia ja laadukkaita, mutta käytännössä niiden suosio ei ainakaan vielä ole huimaa. Hyvänä esimerkkinä on tämänkin keskustelun vaimeus.

Samaan aikaan sosiaalisen median palveluiden suosio kasvaa kasvamistaan: tilastokeskuksen tietojen mukaan jo puolet suomalaisista on mukana jossain some-palvelussa. Kuntaliiton tekemän verkkoviestintätutkimuksen mukaan 89 % kunnista käyttää ainakin Facebookia virallisessa viestinnässä. Oman kokemukseni mukaan kuitenkin itseorganisoituvat, kansalaisten omat some-ryhmät ovat monin verroin vuorovaikutteisempia kuin hallintolähtöiset. Sosiaalisen median käyttö vaikuttaakin kunnissa olevan vielä melko lähellä perinteistä tiedottamista. Olenko oikeassa?

Kuntaliiton verkkoviestintäpäällikkö ennustaa blogikirjoituksessaan sosiaalisen median käytön lisääntyvän kuntien asiakaspalvelussa – ja sitä kautta yhä useamman julkisen sektorin työntekijän työhön kuuluu somessa toimiminen. Toimintatavat tulevat siis muuttumaan, ja tätä muutosta tulisi mielestäni nopeuttaa.

Julkishallinnon ja kansalaisten välisen vuorovaikutuksen digitalisoituminen on vasta alkumetreillä. Sen tuottavuuteen voidaan nähdäkseni vaikuttaa mm. seuraavasti:
– parannetaan jo nyt laadukkaita osallistumistyökaluja ottamalla kansalaiset mukaan niiden kehittämiseen,
– edistetään sosiaalisen median kanavien käyttöä,
– tarjotaan mahdollisuuksia vertaistukeen ja tiedon jakamiseen julkisella sektorilla,
– tuetaan verkkovuorovaikutukseen liittyvien toimintaohjeiden ja koulutuksen kehittämistä julkisella sektorilla.

Uusia työkaluja ei tarvita – vai oletko eri mieltä? Kerro, mitä pitäisi tehdä?

Keskustelu on avattu – ota kantaa omasta näkökulmastasi!

otakantaa.fi on uusi vuorovaikutusfoorumi

Kirjoitettu: 1.9.2012

Oletko jo tutustunut otakantaa.fi-palveluun? Kyseessä on uusi kansalaisten ja hallinnon vuorovaikutusfoorumi. Palvelua kehitetään Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmassa (SADe-ohjelma).

Palvelu tarjoaa hallinnon käyttöön vuorovaikutustyökaluja ja toimintamalleja. Esimerkiksi verkkokeskustelu ja tekstin kommentointityökalu ovat käytössä jo nyt. Myöhemmin tulossa on ainakin aloitepalvelu kansalaisille sekä lausuntopalvelu, jolla virkamiehet voivat lähettää lausuntopyyntöjä ja seurata lausuntojen etenemistä. Palvelu auttaa myös osallistumisen suunnittelussa ja tietopankista löytyy demokratiaan ja kansalaisosallistumiseen liittyvää materiaalia.

otakantaa.fi sivusto on virkamiesten ja kansalaisten uusi vuorovaikutusfoorumi. Kuva sivustolta 31.8.2012, Oikeusministeriö.

Osallistumisympäristö & maankäytön suunnittelu

Osallistumisympäristöä voi käyttää missä tahansa julkishallinnon hankkeissa tai projekteissa. Olisiko tässä työväline myös kaavahankkeiden verkko-osallistumiseen? Tietojeni mukaan yksikään kunta ei ole vielä ottanut verkkovuorovaikutusta osaksi virallista kaavaprosessia. Monenlaisia menetelmiä on toki kaavahankkeissakin käytetty, mutta ne ovat olleet yleensä ainutkertaisia. Monia esimerkkejä on tässäkin blogissa esitelty. Systemaattista toimintatapaa ei missään kunnassa taida olla käytössä.

Tällä hetkellä osallistumisympäristössä näyttää olevan yksi rakennettuun ympäristöön liittyvä hanke: Uuden Oulun kulttuuriympäristöohjelma. Kartta olisi kyllä tarpeen näissä keskusteluissa, jotka liittyvät paikkaan tavalla tai toisella. SADe-ohjelman Elinympäristön tietopalvelut -osiossa on kehitteillä karttapohjaisia sovelluksia. Toivottavasti sovellukset tulevat toimimaan yhteen siten, että samaa karttasovellusta voidaan hyödyntää osallistumisympäristössä.

Karttalinkki olisi olennainen työkalu, kun puhutaan tärkeistä paikoista. Kuva otakantaa.fi sivustolta 31.8.2012, Oikeusministeriö.

Jatkuva kehittäminen

Osallistumisympäristöä kehitetään jatkuvasti ja kehitystyö on käyttäjälähtöistä: hankkeessa on sovellettu monenlaisia tapoja osallistaa kansalaisia ja osallistumisen asiantuntijoita työkalun kehittämiseen. Jo projektin alkuvaiheessa ministeriö kokosi kaksi ryhmää, kansalaisraadin ja kehittäjäyhteisön, jotka ovat vaikuttaneet työkalun valmisteluun. Sivuston kautta voi tietysti myös antaa palautetta kuka tahansa.

Tästä ajattelutavasta on hyvä ottaa oppia – sivusto tai palvelu ei ole koskaan valmis!