Sanoita tavoitteet ja käyttötarkoitukset

Kirjoitettu: 8.10.2017

Tavoitteiden pukeminen selkeiksi ajatuksiksi ja sanoiksi on usein vaikeaa. Verkko-osallistumisen tavoitteiden asettelu voi olla vaikeampaa kuin monessa muussa asiassa, koska kysymys on monimutkaisesta ja aika abstraktista asiasta: osallistumisesta, vuorovaikutuksesta ja demokratiasta.

Määrälliset tavoitteet ovat helppoja. Verkkokyselylle voi asettaa tavoitteeksi vastaajamäärän tai Facebook-sivulle seuraajamäärän. Somessa voidaan seurata postauksien tavoittavuutta ja käyttäjien sitoutumista niihin. Määrälliset tavoitteet eivät kuitenkaan riitä, jos halutaan parantaa osallistumisen laatua ja vaikuttavuutta suunnitteluun. Laatutavoitteista pitäisi pystyä keskustelemaan, jotta osataan valita oikeat välineet ja toimenpiteet.

Olen rakentanut listan tavoitteista verkko-osallistumisen suunnittelua varten. Voit käyttää tätä listaa pohjana ja muokata siitä omiin tarpeisiisi sopivan. Itse olen käyttänyt listaa esimerkiksi kaupunkisuunnitteluun liittyvien somesuunnitelmien pohjana. Sanoitettujen tavoitteiden kanssa on helpompi aloittaa keskustelu tavoitteista ennen välineiden ja menetelmien valitsemista.

Kunnan tai alueen imagotavoitteet:

  • näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen
  • imagon kohentaminen tai rakentaminen
  • houkuttelevuuden parantaminen asuinpaikkana
  • kunnan houkuttelevuuden lisääminen työnantajana

Viestinnälliset tavoitteet:

  • tiedon jakaminen laajemmille tai uusille kohderyhmille
  • tiedon ymmärrettävyyden ja luettavuuden parantaminen
  • epävirallisempi viestintä
  • suunnitteluprosessin avoimuuden lisääminen

Vuorovaikutteisen suunnittelun tavoitteet:

  • demokratian edistäminen
  • vuorovaikutteisuuden lisääminen
  • tiedon rakentaminen yhdessä kuntalaisten kanssa
  • kuntalaisten ja hallinnon välisen kuilun kaventaminen
  • kuntalaisten arkielämän ja tarpeiden ymmärtäminen
  • kuntalaisten osallistuminen asioiden valmisteluun
  • asukaslähtöisen (bottom-up) kehittämisen edistäminen
  • kuntalaisten osallistumiskokemuksen parantaminen
  • kansalaisvaikuttamisen tai -aktivismin edistäminen
  • päätöksenteon hyväksyttävyyden parantaminen

Tätä listaa voi ja pitääkin kehittää edelleen. Mitä sinä lisäisit tai muuttaisit?

Tavoitteista käyttötarkoituksiin

Tavoitekeskustelua on joskus vaikea pitää näin yleisellä tasolla. Kannattaa kuitenkin pyrkiä erottamaan toisistaan konkreettiset verkko-osallistumisen käyttötarkoitukset ja tavoitteet. Käyttötarkoituksista varmasti tulee puhe tavoitteiden ohella ja niitä on toisinaan vaikea erottaa toisistaan. Käyttötarkoituksiin on kuitenkin sisäänrakennettu tavoitteita, jotka olisi hyvä tunnistaa. Jos tavoitteita ei tunnisteta, ei myöskään voida myöhemmin arvioida tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Kaupunkisuunnitteluun liittyviä käyttötarkoituksia ovat esimerkiksi:

  • suunnitelmista tiedottaminen
  • kysymyksiin vastaaminen
  • keskustelu suunnittelun tavoitteista ja lähtökohdista
  • tiedon kerääminen suunnittelun lähtötiedoksi
  • suunnitelmien arviointi ja keskusteluttaminen
  • paikalliseen keskusteluun osallistuminen
  • kunnan tai alueen imagon rakentaminen
  • verkostoituminen (esim. asiantuntijoiden tai paikallisten toimijoiden kanssa)
  • markkinointi (esim. aluemarkkinointi tai tontinmyynti)
  • palautteen vastaanottaminen (esim. palaute suunnitelmista)

Kannustan avaamaan keskustelua sähköisen osallistumisen tavoitteista. Viimeistään sosiaalisen median käyttöönottoa suunniteltaessa tavoitekeskustelu on mielestäni välttämätön.

Mitä mieltä sinä olet? Tarvitaanko tavoitekeskustelua?

Mitä verkko-osallistumisella tavoitellaan?

Kirjoitettu: 11.9.2011

Verkko-osallistumiseen näyttää kohdistuvan suuria odotuksia. Yhteiskunnalliset tavoitteet liittyvät demokratian ja kansalaisvaikuttamisen edistämiseen. Toisaalta verkko-osallistumiseen kohdistuu tavoitteita myös mm. kuntien ja kuntalaisten näkökulmista.

Verkko-osallistumiseen kohdistuu erilaisia tavoitteita eri näkökulmista katsottuna, esimerkiksi tällaisia.

Suomi kymmenen verkkodemokratian kärkimaan joukkoon
Suomi on tippunut kauas kärjestä verkko-osallistumismittauksissa. YK:n verkko-osallistumisselvityksessä Suomi oli vuonna 2010 sijalla 30. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Suomi halutaan nostaa kymmenen verkkodemokratian kärkimaan joukkoon 2010-luvun loppuun mennessä. Uusia osallistumistyökaluja on kehitteillä mm. SADe-ohjelman Osallistumisympäristö-projektissa (1). Hallinto-lehden jutussa projektin tavoitteita kuvataan seuraavasti:

”Tavoitteena on saada aikaan sellaiset verkko-osallistumisen menetelmät ja kanavat, joiden välityksellä kansalaiset voisivat ilmaista mielipiteensä valmisteltavana olevista asioista ja käydä keskustelua. Lisäksi he voivat nostaa omia näkökulmiaan ja teemojaan esille yhteiskunnallisessa keskustelussa, valmistelussa ja päätöksenteossa. ” (2)

Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen
Yleisellä tasolla tavoitteena on poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen. Valtioneuvoston julkaisussa tavoitetta kuvaillaan näin:

”Hyvä tietopohja parantaa päätösten laatua. Päätösten perustaminen parhaaseen mahdolliseen tietoon ja tietolähteiden selkeä ja avoin esille tuominen edesauttavat myös demokratian toteutumista.” (3)

Minkälainen on kuntien näkökulma?
Kuten Hallinto-lehden kirjoituksessa todetaan, että työtapa vaatii muutosta hallinnon ja kansalaisten väliseen suhteeseen, muun muassa aktiivista dialogia (2).

Matka kehittämishankkeiden ja käytännön välillä on kuitenkin pitkä. Vaikuttaa siltä, että osa kunnista on innokkaasti mukana edistämässä verkkovuorovaikutusta, osa taas tuntuu vetäytyvän digitaalisten välineiden ääreltä.

Kuntien tiukka taloudellinen tilanne sekä rakenteelliset ja organisaatiomuutokset luovat paineita henkilöstölle. Uusien välineiden käyttöönotto saatetaan kokea negatiivisesti, mikäli hyöty ei suoraan ole nähtävissä. On siis tarpeen tarkastella verkko-osallistumisen edistämistavoitteita paitsi demokratian ja kansalaisten osallisuuden näkökulmasta, myös kuntien hallinnon ja suunnittelutyön näkökulmasta. Onnistuneet ratkaisut ovat nähdäkseni niitä, jotka tukevat toiminnan kehittämistä kaikkien toimijoiden näkökulmasta.

Tavoitteena parempi ymmärrys suunnittelukohteesta
Verkko-osallistumistutkimuksissa korostuu yhteistoiminnallisuus ja jaetun ymmärryksen tavoittelu (shared understanding). (mm. 4) Käytännön suunnittelussa tavoitteet ovat kuitenkin usein arkisempia:

  • Toiminnan tehostaminen: Tiedottamalla oikein ja oikeaan aikaan vähennetään suoria yhteydenottoja suunnittelijoihin.
  • Parempi ymmärrys suunnittelukohteesta: Asukasnäkökulman kartoituksella voidaan kerätä alueesta tietoa, joka täydentää ja korjaa suunnittelijan omaa käsitystä ympäristöstä. Tämä edesauttaa suunnittelun laatua. Tavoitteena voi myös olla asiakastyytyväisyyden parantaminen.
  • Oppiminen ja tiedon prosessointi: Vuorovaikutuksen kautta eri osapuolet voivat oppia ja vaihtaa mielipiteitä. Tavoitteena ei ole konsensus, vaan se, että osapuolet tulevat tietoisiksi erilaisista näkökulmista. Samalla tuodaan näkyväksi suunnittelun moniarvoisuus ja monitoimijaisuus.

Yksittäisen kuntalaisen tai asukasryhmän tavoitteet ovat tapauskohtaisia ja ansaitsisivat oman tarinansa. Osallistujien tavoitteena voi olla esimerkiksi tiedon saanti tai vaikuttaminen suunnittelun sisältöön siten, että henkilökohtaisesti tärkeiksi koettuja asioita tai ominaisuuksia säilytetään tai muutetaan.

Lähteet:

  1. Oikeusministeriö. Osallistumisympäristö-projekti, Tavoitteet ja tausta.
  2. Kansalaisen osallistumisympäristön ensiaskeleet otettiin vuoden alussa. Peruspalvelujen ensimmäiset versiot kokeiluun tänä vuonna. Hallinto-lehti 10.9.2011.
  3. Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen – tavoitteet todeksi. Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittämistyöryhmän raportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja | 8/2011.
  4. Wang, Weigang & French, Simon. 2008. A Multi-Dimensional Framework for Facilitating Wide Participation and Common Understanding. WebScience’08, USA.