Puhutaan vaikuttavuudesta

Kirjoitettu: 23.4.2017

Terveisiä Lissabonin ePlanning-konferenssista!

Pakko myöntää, että verkko-osallistumisen kehittäminen on aikaisemmin ollut kovin työkalukeskeistä. On kehitetty erilaisia välineitä ja menetelmiä asukastiedon keruuseen, vuorovaikutukseen ja tiedon jakamiseen. Välineiden tuottama hyöty ja vaikuttavuus ovat jääneet liiaksi sivurooliin.

Tilanne on nykyään toinen: tarjolla on laaja valikoima työkaluja, jotka vain odottavat käyttöönottoa. Sosiaalinen media tarjoaa vuorovaikutukseen ilmaisia kanavia, jos niitä vain halutaan ja osataan käyttää. Karttakyselyn rakentaminen ei enää edellytä erityisosaamista, kun kyselytyökalut Maptionnaire ja eHarava ovat kohtuuhintaan käytössämme. Erilaiset vuorovaikutteiset 3D-työkalutkin, virtuaalimallit ja -ympäristöt ovat parhaillaan tulossa yleisempään käyttöön.

Osallistuin viime viikolla Lissabonissa järjestettyyn ePlanning-konferenssiin (II International Conference ’Urban e-Planning’), jossa oli esillä laaja kattaus sähköisen suunnittelun tutkimushankkeita ja työkaluja. Itse olin esittelemässä paikkamuistojen joukkoistamisprojektiamme, Muistojen Nikkilää, yhdessä Sipoon yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsian kanssa.

Konferenssissa esitettiin useaan otteeseen vaikuttavuuteen liittyviä kysymyksiä: miten työkalut auttavat suunnittelemaan parempaa ympäristöä, miten asukkaiden tuottama tieto otetaan mukaan suunnitteluun, miten varmistetaan, että tietoa hyödynnetään, ja niin edelleen. Konkreettisia vastauksia näihin kysymyksiin ei oikein vielä löydy, mutta yleisellä tasolla on selvää, että välineiden ohella tarvitaan oikeanlaista, asukaslähtöistä asennetta ja osaamista sekä riittäviä, oikein kohdennettuja resursseja tiedon hallintaan ja yhteistyön rakentamiseen.

Omassa esityksessämme kerroimme siitä, miten Muistojen Nikkilä -projektissa on kerätty ja jaettu paikkaan liittyviä muistoja ja kokemuksia. Tässäkin projektissa vaikuttavuutta on melko vaikea osoittaa. Henkilökohtaisesti tiedän, että Nikkilä-muistojen läpikäyminen on muuttanut omaa käsitystäni paikasta ja siihen liittyvistä merkityksistä. Vaikuttavuus edellyttää kuitenkin sitä, että ajattelun muutosta tapahtuu laajemminkin.

Yksi konkreettinen tulos Muistojen Nikkilä –projektin vaikuttavuudesta oli yhteistyössä paikallisten toimijoiden, Sibbo Hembygdsföreningenin ja Sipoon rakennusperinne –yhdistysten sekä taiteilija Maikku Huovilan kanssa helmikuussa 2017 toteutettu Muistojen Nikkilä –kyläilta, jossa projektin aikana kertynyttä materiaalia tutkittiin yhdessä nikkiläläisten kanssa. Tapahtuma oli kaikin puolin oikein onnistunut.

Tavoitteenamme on jatkossakin toteuttaa toimenpiteitä, joissa paikkamuistot otetaan osaksi suunnittelua mahdollisimman monella eri tasolla. Sähköiset työkalut voivat tukea vaikuttavuutta, mutta tarvitaan myös muita resursseja. Konferenssiesityksessään Maarit Kahila mainitsi Lahden kaupungin hyvänä esimerkkinä siitä, miten karttakyselyillä kerätty tieto on tuotu kaupungin paikkatietojärjestelmän kautta kaikkien työntekijöiden saataville. Tämäkään ei tapahdu itsestään, vaan vaatii paljon työtä ja tahtoa. Tiedonkeruun ohella onkin muistettava panostaa myös aineiston käsittelyyn, analysointiin ja jatkokäyttöön.

Eihän jätetä osallistumista kesken, vaan pidetään huolta arvokkaasta osallistumisen kautta kerätystä aineistosta ja rakennetaan siitä uutta tietoa!

Kokemuksia paikkamuistojen kartoituksesta

Kirjoitettu: 10.11.2016

Vanha apteekin talo ja siihen liittyvä muisto
Vanha apteekin talo Nikkilässä ja siihen liittyvä muisto.

Sosiaalinen media täydentää hyvin karttakyselyä paikkaan liittyvien muistojen kartoittamisessa ja jakamisessa. Muistojen Nikkilä -projektissa tutkin some-kanavia karttakyselyä täydentävänä ja rikastavana välineenä. Hashtag #muistojennikkilä lanseerattiin muistojen jakamiseen somessa, ja karttakyselyllä kerättyjä muistoja on jaettu edelleen Instagramissa ja Twitterissä eräänlaisena kevytraportointina. Tällä hetkellä työn alla on muistojen analysointi.

Ei liene yllätys, että kyselyn avulla kerätyt muistot ovat henkilökohtaisempia kuin somessa jaetut. Erityisesti Muistojen Nikkilä -kysely oli rakennettu siten, että se ohjaa kertomaan henkilökohtaisia muistoja. Sen sijaan somessa muistoista tulee jaettuja. Esimerkiksi paikallisissa Facebook-ryhmissä jaetut muistot herättävät keskustelua, historiatietoa täydennetään ja korjataan, ja näin muistoista tulee jaettuja tai jopa yhteisöllisiä.

Sekä karttakyselyssä että somessa valokuvat herättävät muistelemaan. Valokuvien ei välttämättä edes tarvitse olla vanhoja. Muistojen Nikkilä -kyselyssä esillä olleet, vuonna 2005 otetut kuvat kylän vanhoista rakennuksista innostivat kertomaan niihin liittyviä kokemuksia ja muistoja. Esimerkiksi yllä oleva kuva vanhasta apteekin talosta Nikkilän keskustassa toi vastaajalle mieleen lapsuudenmuistoja kaupasta, joka rakennuksessa aikoinaan toimi.

Muistot ovat moniaistisia ja moniulotteisia

Muistitietotutkija Kaisu Kortelainen (2013) on havainnut tutkimuksessaan, että paikkamuistot ovat moniaistisia. Niihin liittyy visuaalisten näkymien ohella ääniä, hajuja, erilaisia tuntemuksia ja jopa makuja. Aistit esiintyvät myös Nikkilän muistoissa: alla oleva muisto kertoo suutarin verstaasta, johon liittyy verstaan tuoksu.

Aistit esiintyvät myös Muistojen Nikkilässä.
Aistit esiintyvät myös Muistojen Nikkilässä.

Kokemusten näkökulmasta paikkamuistoihin liittyy toiminnallisia, fyysisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Esimerkiksi PehmoGIS-menetelmillä on kerätty tietoa siitä, miten asukkaat kokevat ympäristön toiminnallisesti, sosiaalisesti ja emotionaalisesti suhteessa omaan elämäänsä ja elämäntapaansa. (Kyttä, Broberg & Kahila, 2009).

Suunnittelun näkökulmasta aineiston analysointi vaatinee kuitenkin konkreettisemman lähestymistavan. Edellisten luokittelujen ohella käytännön suunnittelua palvelee hyvin muistojen sijoittaminen kartalle. Myös muistojen luokittelu niihin liittyvien fyysisten elementtien, kuten rakennusten, kulkuväylien, maisema-alueiden, perusteella voi olla tarpeen. Toisaalta kiinnostavaa voi olla myös muistoihin liittyvä toiminta: mitä eri paikoissa on tehty.

Nikkilän muistoja analysoidessani olen havainnut, että yksi muisto voi liittyä samanaikaisesti useampaan eri paikkaan. Esimerkiksi alla olevassa muistossa viljapelto on ohikulkupaikka ja maisemallinen kokemus, mutta muistoon sisältyy myös odotus tulevasta kulttuurikokemuksesta Nikkilän entisen sairaala-alueen vanhassa hallintorakennuksessa. Niin ikään voi yksi ja sama paikka saada erilaisia merkityksiä eri muistoissa: rakennus voi olla sekä työpaikka että iloisen juhlan tapahtumapaikka.

Minns när vi gick
Samassa muistossa voi yhdistyä monta eri paikkaa ja ulottuvuutta.

Muistojen moniulotteisuudesta johtuen niiden automaattinen luokittelu on haastavaa, ellei mahdotonta. Väitän, että muistojen luokitteluun tarvitaan ihmisen tulkintaa. Toisaalta aineistojen määrä on ainakin toistaiseksi Nikkilän projektissa kohtuullisen pieni, joten manuaalinen käsittely ei ole ylitsepääsemätön ponnistus. Lisäksi itse luokittelemalla muistojen merkitykset tulee sisäistettyä syvällisemmin, kuin valmiita tuloksia lukemalla.

Oletko sinä hyödyntänyt muistoja kaupunkisuunnittelussa tai suunnitteluun liittyvässä tutkimuksessa?

Lähteet:

Kortelainen, Kaisu. 2013. Muistin kuvia tehdasyhteisöstä. Moniaistisuus etnografiassa ja muistitietotutkimuksessa. Teoksessa: Granö, P., Keskitalo, A. & Ronkainen, S. (toim.) Visuaalisen kokemus – johdatus moniaistiseen analyysiin. Lapin yliopistokustannus.

Kyttä, Marketta, Broberg, Anna & Kahila, Maarit. 2009. Lasten liikkumista ja terveyttä edistävä urbaani ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu vol.47:2.