Asukkaan vai kunnan intressi?

Kirjoitettu: 6.5.2012

Osallistumista on perinteisesti pidetty kuntalaisen oikeutena, jopa velvollisuutena. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kunnat ovat ottamassa aktiivisempaa roolia osallistajina. Velvollisuudesta on hyvää vauhtia tulossa kunnan voimavara ja siten myös intressi. Ehkäpä kunnissa on huomattu, että osallistumisen kautta saadaan myös hyötyjä: parempia lopputuloksia ja tyytyväisempiä asiakkaita ja asukkaita.

Yksi laajan osallistamisen haaste on osallistujien tavoittaminen. Virallisia kuulutuksia lukee harva, kotikaupungin nettisivuillekin eksytään vain satunnaisesti. Asioista tiedotetaan kirjeitse vain kiinteistöjen omistajille, joten monet toimijaryhmät ovat perinteisten kanavien ulkopuolella. Aktiivisimmat kunnat ovatkin omaksumassa menetelmiä yritysmaailmasta ja markkinatutkimuksesta.

Lahti on perustanut osallistumista edistävän asukaspaneelin. Lahen D on Lahden ja sen lähikuntien asukkaista koostuva tuotekehityspaneeli, johon voi ilmoittautua mukaan kuka tahansa Lahden seudun asukas. Paneelia hyödynnetään erilaisten tuotteiden, palveluiden tai esim. kaupunkiympäristön kehittämisessä tarvittavien käyttäjäkokemusten, -mielipiteiden ja -näkemysten kartoittamiseen mm. kyselyiden, keskustelutilaisuuksien ja testausten avulla. (Lahden D)

Osallistuminen on tehty asukkaille mahdollisimman helpoksi. Osallistumiskutsut lähetetään panelisteille sähköpostilla ja  osallistua voi niihin asioihin, jotka itseä kiinnostaa. Lahen D toimii myös Facebookissa.

Lahdessa tapahtuu muutakin asukaslähtöistä: kaupunki on mukana Sitran DEP-ohjelmassa. Hankkeen tavoitteena on kehittää hallinnon ja strategisen suunnittelun yhteistyötä sijoittamalla pilottiorganisaatioihin strategisen suunnittelun asiantuntijoita. Lahden kaupungissa hankkeen tiimoilta työskentelevä strategisen ja käyttäjälähtöisen suunnittelun asiantuntija Sara Ikävalko on mm. osallistanut asukkaita kaupunkikehitykseen. DEP-ohjelmasta voi lukea lisää Design Exchange -blogissa.

Kuntien sähköinen asiointi lähtökuopissa

Kirjoitettu: 8.2.2012

Kuntien paikkatietoseminaarissa 7.-8.2.2012 oli vahvasti esillä kuntien sähköinen asiointi (nimenomaan asiointi eikä osallistuminen), erityisesti rakentamisen sähköiset lupapalvelut. Omia ratkaisujaan esittelivät mm. Lahden ja Jyväskylän kaupungit.

Palvelut lähtökuopissa
Näyttää siltä, että kuntien sähköisen asioinnin evoluutio on noin 10 vuotta jäljessä kaupallisten verkkopalveluiden kehityksestä. 2000-luvun taitteessa oli jo olemassa ensimmäisen sukupolven verkkokauppoja ja vuorovaikutteisia verkkopalveluita, jotka toimivat www-sivustojen rinnalla. Tänä päivänä laadukkaat kaupalliset palvelut on integroitu saumattomaksi kokonaisuudeksi yritysten verkkopalveluihin ja niiden käytettävyys on huippuluokkaa.

Kuntien sähköisten palveluiden ensimmäiset versiot alkavat tulla tarjolle. Palvelut löytyvät kuntien sivuilta linkkien takaa: yhdestä pääsee hakemaan tonttia, toisesta rakennuslupaa ja kolmannesta voi varata venepaikan. Koska palvelut ovat erillisiä, tarvitaan yhteen kokoava sivu, jolta löytyy linkit kaikkiin palveluihin. Pahimmassa tapauksessa eri palvelut vaativat vielä erillisen kirjautumisenkin.

Yksi sähköisiä palveluita yhteen kokoava sivusto on Lahden kaupungin Palvelutarjotin. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, kyse on sovelluksesta, joka tarjoaa sähköiset palvelut yhteen kokoavan käyttöliittymän ja käyttäjähallinnan. Lahdessa käyttäjä pääsee siis yhdellä kirjautumisella kaikkiin palveluihin. Palvelutarjotin on vapaa käytettäväksi muissakin kunnissa ilman erillistä korvausta.

Lahden kaupungin Palvelutarjotin kokoaa yhteen sähköiset asiointipalvelut. (Lahden www-sivusto 7.2.2012)

Nyt käyttäjät mukaan!
On selvää, että sovellusten kehittäminen vaatii aikaa. Tähän asti kehitystyötä on tehty ensisijaisesti teknologiavetoisesti. Taustajärjestelmät on pitänyt saada kuntoon, jotta palveluita on voitu ryhtyä rakentamaan. Nyt olisi kuitenkin pikaisesti otettava käyttäjäkeskeinen suunta kehitystyöhön. Paikkatietoseminaarissa kyseltiin, miten sähköisten palveluiden hyödyntämiseen saataisiin vauhtia. Käytetäänkö porkkanaa vai pakkoa?

Jos palveluista tehdään kuntalaiselle hyödyllisiä ja riittävän helposti opittavia, käyttäjät kyllä ottavat ne käyttöön – ilman erillistä porkkanaa tai pakotettakin.

Varmaankaan en ole ainoa, jonka mielessä pyörii ajatus rakennusluvan hakupalvelusta, joka tukee koko rakennushankkeen suunnittelu- ja toteutusprosessia. Pelkän lupahakemuksen sähköistämisen sijaan käyttäjälle tulisi tarjota sähköinen palvelu ”rakennushankkeen hallintaan”. Sen avulla rakentaja saisi käyttöönsä tarvittavat lähtötiedot (mm. pohjakartan ja asemakaavan) sekä opastusta ja neuvontaa esimerkiksi rakentamisen laatuun ja ekotehokkuuteen liittyen. Palvelussa olisi mahdollista sekä lupakäsittelyn että myöhemmin rakennushankkeen etenemisen seuranta. Se olisi samalla hyödyllinen rakentajalle ja tehostaisi kunnan palvelutuotantoa.

Joku varmaan jo kehittää tätä?