Webpaneeli täydentää nettikyselyä

Kirjoitettu: 15.10.2016

FB mainos - Tuusulan hevoskylä

Tuusulan kunta selvitti hevoskyläkonseptinsa kiinnostavuutta kyselyllä elo-syyskuussa 2016. Kohderyhminä olivat sekä hevoskylästä kiinnostuneet asukkaat että hevosalan yrittäjät, mutta konseptin taustalla olevaa elämäntapa-asumisen ajatusta haluttiin selvittää yleisemminkin. Tästä syystä selvitykseen valittiin kaksi toisiaan täydentävää kyselymentelmää: avoin nettikysely ja webpaneeli.

Yhdessä Tutkimus- ja suunnittelupalvelu Kiilan ja Media Clever Oy:n kanssa yhdistimme asiantuntemuksemme ja toteutimme laajan kyselytutkimuksen. Avoin Harava-verkkokysely suunnattiin hevosalan yrittäjille ja harrastajille. Yleisen mielipiteen kartoittamisessa käytettiin webpaneelia. Se on kyselymenetelmä, jossa vastaajiksi valitaan paneeliin rekisteröityneistä henkilöistä tietty otos ennalta määritettyjen taustakriteerien perusteella. Webpaneelin kautta voidaan tehokkaasti tavoittaa yli 70 000 suomalaista kuluttajaa. Tässä tapauksessa kyselyyn vastasi yli 700 verkkopanelistia, jotka olivat 25-vuotiaita Uudellamaalla asuvia elämäntapa-asumisesta kiinnostuneita henkilöitä. Kyselyt suunniteltiin siten, että osa kysymyksistä oli samat molemmissa kyselyissä ja aineistot siten vertailtavissa.

Menetelminä avoin verkkokysely ja webpaneeli täydentävät toisiaan. Avoimella kyselyllä tavoitetaan aiheesta kiinnostuneet ihmiset, kun taas webpaneelilla tavoitetaan ihmisryhmä, jolla ei ole ennakkoasenteita tai vahvempaa kytköstä asiaan. Tilastotieteen näkökulmasta avoimen kyselyn vastaajajoukko on niin sanottu itsevalikoituva näyte. Vastaajat eivät edusta mitään tiettyä ihmisryhmää, eivätkä tulokset siten ole laajemmin yleistettävissä. Tästä syystä webpaneelilla kerättävä, taustamuuttujien perusteella valikoitu otos täydentää ja tasapainottaa avoimen kyselyn tuloksia.

Sosiaalinen media kyselyn markkinoinnissa

Hevosharrastajille suunnatun kyselyn markkinoinnissa hyödynnettiin tehokkaasti sosiaalisen median kanavia. Avoimen verkkokyselyn vastaajien tavoittamisessa hevosharrastajien omat foorumit ja Facebook yhdessä toimivat hyvin. Harava-kyselyyn kävi neljän viikon aikana vastaamassa 850 henkilöä, joista hieman yli puolet teki kyselyn loppuun asti. Projektin myötä myös Tuusulan kuntakehityksen Facebook-sivu sai lisää huomiota ja uusia seuraajia. Projekti näkyi positiivisesti myös paikallislehdissä. Projektia varten laaditussa some-suunnitelmassa esitettiin myös suosituksia sosiaalisen median käyttöön mahdollisessa tulevassa hevoskylähankkeessa.

Kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin Tuusulan Hevoshankkeet -blogissa otsikolla ”Elämätapa-asuminen kiinnostaa, hevoskylä synnyttää positiivisia mielikuvia” ja Kiilan blogissa otsikolla ”Elämäntavan ja asumisen yhdistäminen on ajankohtaista”.

Somen käyttö lisääntyy kunnissa

Kirjoitettu: 27.4.2016

Kuntaliiton verkkoviestintäkyselyn (Hagerlund & von Frenckell 2016) perusteella on selvää, että sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt ja lisääntyy kunnissa edelleen. Lähes kolmannes kunnanjohtajista on nyt sosiaalisessa mediassa, ja suurissa kaupungeissa käytetään monipuolisesti eri some-kanavia yhteisöpalveluista blogeihin. Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu jäävät kuitenkin vähemmistöön, kun tarkastellaan eri toimialoja. Yleisimmin somea käytetään nuorisotoimessa, kulttuuritoimessa, kirjastossa ja liikuntatoimessa.

Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu näkyvät tuloksissa huonosti myös siksi, että kunnan organisaatiossa yksikkö voi sijaita esimerkiksi keskushallinnossa tai teknisessä toimessa. Joka tapauksessa emme ole somen käytössä kehityksen kärjessä. Tämä vahvistaa käsitystäni siitä, että kärjessä olevien toimialojen tehtäviin somen käyttö sopii luontevammin ja se on ehkä myös helpommin otettavissa käyttöön kuin kaupunkisuunnittelussa.

Millä kuntanne toimialoilla käytetään sosiaalisen median kanavia? Lähde: Hagerlund, T. & von Frenckell, J., (2016), Kuntaliitto.
Millä kuntanne toimialoilla käytetään sosiaalisen median kanavia? Lähde: Hagerlund & von Frenckell (2016), Kuntaliitto.

Suosituimmat kanavat

Kunnissa eniten käytetyt some-kanavat ovat (1) Facebook, (2) YouTube, (3) Twitter, (4) Instagram, (5) Blogit. Tämä vertautuu mielenkiintoisesti tekemääni Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa -kyselyyn, jossa kaupunkisuunnitteluorganisaatioissa yleisimmin käytetyt kanavat olivat (1) Facebook,  (2) Twitter, (3) Blogi, (3) YouTube ja (5) keskustelufoorumit. Samat kanavat hieman eri järjestyksessä, mutta kaupunkisuunnittelussa erikoisuutena nousee esille perinteinen keskustelufoorumi. Ero saattaa johtua tietysti myös tarjolla olevista vastausvaihtoehdoista. En osaa sanoa, onko keskustelufoorumi ollut vaihtoehtona Kuntaliiton kyselyssä.

Mitä sosiaalisen median kanavia kuntanne virallisesti käyttää? Lähde: Hagerlund, T. & von Frenckell, J., (2016), Kuntaliitto.
Mitä sosiaalisen median kanavia kuntanne virallisesti käyttää? Lähde: Hagerlund & von Frenckell (2016), Kuntaliitto.

 

Osallisuuspalveluissa hyödyntämätöntä potentiaalia

Oikeusministeriön osallisuuspalveluista erityisesti eHarava on kiinnostava kaavoituksen näkökulmasta, koska palvelu tukee erityisesti maankäytön suunnitteluun liittyvän tiedon keruuta. Tulosten perusteella Harava on käytössä 16 % kunnista, ja 17 % suunnittelee käyttöönottoa. On huomattava, että tässä on kyselty ainoastaan eHaravan käyttöä, vaikka vastaavanlaisia karttakyselyitä on tarjolla muitakin, kuten Mapita Oy:n Maptionnaire.

eTarkkailjan potentiaalia ei ilmeisesti ole vielä ymmärretty, koska se on jonon hännillä. Se on palvelu, jonka avulla kuntalainen voi helposti seurata omaan alueeseensa liittyviä aiheita. Vaikka Tarkkailija onkin enemmän kuntalaisille suunnattu, myös kunta voi ottaa sen käyttöön esimerkiksi luomalla suunnitteluhankkeelle tai alueelle oman julkisen Vahdin ja jakamalla sen aiheeseen liittyvällä nettisivuilla. Helpottaisi esimerkiksi kunnan päätöksenteon seuraamista.

Otakantaa.fi-palvelu on jo melko laajasti käytössä kunnissa, ja sillä olisi myös potentiaalia kaavoituksessa, keskustelu- ja ideointikanavana suunnitteluprosessien eri vaiheissa. Lupapiste on ilahduttavasti käytössä liki kolmannessa kunnassa, ja toinen kolmannes jo suunnittelee käyttöönottoa.

Onko kunnassa ollut käytössä seuraavat oikeusministeriön osallisuuspalvelut? Lähde: Kuntaliitto 2016.
Onko kunnassa ollut käytössä seuraavat oikeusministeriön osallisuuspalvelut? Lähde: Hagerlund, T. & von Frenckell, J., (2016), Kuntaliitto.

Lähteet:

Hagerlund, T., (2016). Lähes kolmannes kunnanjohtajista sosiaalisessa mediassa. Kuntaliitto.
Hagerlund, T. & von Frenckell, J., (2016). Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö. PowerPoint-esitys. Kuntaliitto.