Ehdotusten arviointi on liian vaikeaa

Kirjoitettu: 22.10.2011

Sipoon Sanomissa Pentti Halenius kommentoi Sibbesborgin kilpailuehdotusten nettiarviointia: arviointi on tehty asukkaalle liian vaikeaksi. Olen samaa mieltä, että osallistujalta vaaditaan paljon aikaa, motivaatiota ja kärsivällisyyttä paneutua englanninkielisiin kilpailuehdotuksiin. Esittelykuvien katseluohjelman käytettävyydessäkin on parantamisen varaa.

Sipoon Sanomissa kommentoitiin 20.10.2011 Sibbesborgin suunnittelukilpailun nettiarvioinnin käytettävyyttä.

Kuten edellisessä kirjoituksessani totesin, suunnittelukilpailujen nettiarviointi pitäisi ajatella aivan uudella tavalla. Arviointia ei juurikaan voi tehdä nykyistä helpommaksi, ellei  perinteisten esittelyplanssien tilalle kehitetä nettiin ja osallistumiseen sopivaa esitystekniikkaa.

Näiden kommenttien ja kokemusten perusteella kilpailuehdotusten arviointisivuja pitää kehittää mm. seuraavasti:

  • esittelyaineisto pitää olla luettavissa osallistujan äidinkielellä,
  • suunnitelmasta pitää esittää lyhyt ytimekäs tiivistelmä yleiskielellä sekä sitä havainnollistavia kuvia,
  • arviointikriteereiden pitää olla ymmärrettäviä ja osallistujien pitää voida osallistua kilpailun tavoitteiden ja kriteerien määrittelyyn,
  • arviointityökalun pitää olla osallistujalle helposti opittava ja intuitiivinen.

Pitäytyminen ’perinteisissä’ www-tekniikoissa ei välttämättä ole oikea ratkaisu. Hyviä ehdotuksia on tullut esimerkiksi Google Earthin tai muiden karttapohjaisten sovellusten hyödyntämisestä. Internet voisi olla nykyistä keskeisempi osa kilpailun järjestämisessäkin. Voitaisiinko jopa luopua perinteisestä tulostustavasta ja siirtyä arvioimaan kolmiulotteisia virtuaalimalleja tai muita visualisointeja?

Tämäkin tapaus omalta osaltaan käsitystäni siitä, että verkko-osallistumisen kehittäjien pitäisi nykyistä enemmän jakaa kokemusia ja tietoa, verkostoitua. Verkko-osallistumisen kehittäjäverkostoon pitää myös saada mukaan Haleniuksen kaltaisia aktiivisia kuntalaisia, joilla on kiinnostusta osallistua työkalujen ja menetelmien kehittämiseen.

Mielenkiintoista tapauksessa on myös se, että verkko-osallistumisen käytettävyysongelmat ylittävät uutiskynnyksen. Osallistumisvälineiden käytettävyys on erittäin tärkeää ja siihen tulee panostaa nykyistä enemmän.

Kaavasivut vertailussa: vain viralliset dokumentit vai monipuolista tietoa kaavoista?

Kirjoitettu: 29.8.2011

Ero niukkojen ja runsaiden kaavasivujen välillä on huima. Joidenkin kuntien vireillä olevista kaavahankkeista löytyy netistä vain viralliset dokumentit, eräillä vain esimerkiksi asemakaavaluonnos. Näiden kohdalla kysymysmerkiksi jää, mitä on suunnitteilla, minne ja missä vaiheessa voisi osallistua. Runsaasti tietoa jakavia kuntia ovat yllättäen pääasiassa pienet tai keskisuuret kunnat, joista useat ovat avanneet sivuilla kaavojen tavoitteita ja osallistumisvaiheita monipuolisesti. Isoista kaupungeista asukaslähtöisin mielestäni on Espoo: Avoin Espoo -palvelu mahdollistaa sisällöllisesti monipuolisen tiedottamisen.

Kaavasivut kaavoituksen työkaluna
Kaavasivut voivat toimia myös kaavoituksen työvälineenä. Niiden avulla tärkeät dokumentit löytyvät tarvittaessa ex-tempore neuvottelutilanteissa, jos vain netti on saatavilla. Yleisötilaisuudessakin voi hyödyntää nettisivua, vaikka ihan niiden varaan ei kannatakaan heittäytyä. Tekniikka ei aina toimi odotetulla tavalla. Hypertekstin (linkityksen) ansiosta internet on mielestäni loistava väline monimutkaisen suunnitteluaineiston ja toisinaan mutkikkaan prosessin esittämiseen. Joskus hyvä nettisivusto voi auttaa kaavoittajaa itseäänkin hahmottamaan suunnittelun sisällöt paremmin.

Kun sivuston sisältö suunnitellaan asukaslähtöisesti, se auttaa myös kunnan työntekijöitä asiakaspalvelussa ja tiedonhaussa. Jos esimerkiksi kirjoitat sivustolle selkeästi, mitä asemakaavan luonnosvaiheen jälkeen suunnittelussa on tapahtunut, se on helppo jonkun muunkin kertoa asiakkaalle.

Järvenpäässä kaavasivu voi kasvaa pitkäksikin. Käyttäjä löytää kuitenkin uusimman tiedon sivun yläreunasta. Prosessi ja tavoitteet on avattu yleiskielellä ja sivut ovat saaneet kiitosta myös muilta viranomaisilta. Lähde: Järvenpään kaupungin www-sivut 2011.

Kartan kautta kaavoihin?
Suuret kaupungit (esim. Tampere ja Helsinki) kehittäneet karttasovelluksia, joiden avulla voi etsiä kaavoja. Kartan kautta haku on hyvä juttu, mutta mielestäni se ei saa olla ainoa reitti kaavatietoihin. Monimutkaiset karttasovellukset eivät ole yhtä toimintavarmoja kuin perinteiset www-sivut. Kun kartta ei toimi, kaavatietoihin ei pääsekään lainkaan. Toinen yhtä tärkeä syy on käyttäjien erilaiset tiedonhakutavat: osa lukee karttaa sujuvasti, osa taas hakee tietoa mieluummin tekstipohjaisesti haun tai navigaation kautta.

Tulevaisuudessa toivon ja odotan, että kuntien sisällönhallintajärjestelmiin saadaan integroitua karttasovellus, joka mahdollistaa sijaintitiedon ja kaavaan liittyvien paikkatietojen julkaisemisen kaavasivuihin liitettynä.

Tältä näyttää Tampereen kaupungin vireillä olevien kaavojen sivu, kun karttasovellus ei toimi. Lähde: Tampereen kaupungin www-sivusto, 2011.

Yhteenvetona suosituksia kaavasivujen suunnittelijalle:

  • Linkitys kartalta kaavatietoihin on hyvä juttu, mutta se ei saa kuitenkaan olla ainoa tiedonhakutapa.
  • Kerro suunnittelun tavoitteet, sisällöt ja vaiheet yleiskielellä.
  • Julkaise vähän enemmän kuin vain viralliset dokumentit, niin käyttäjät pääsevät jyvälle sisällöistä
  • Suunnittele sivusto asukaslähtöisesti. Siitä hyötyvät myös kunnan omat työntekijät mm. asiakaspalvelussa ja kaavoituksessa.
  • Muista myös kaavasivujen linkitys muille sivuille (esim. uutiset ja kaavakuulutukset) – ja päin vastoin!

Vertailussa olivat mukana samat sivustot, joita vertailin aiemmin kaavasivujen sijainnin näkökulmasta.