Joukkoistamalla muistot talteen

Kirjoitettu: 21.3.2016

Nikkilä-logoAika harvoin osallistumisen voi sanoa toteuttavan joukkoistamisen ideaa, tapaa ratkoa tiettyä ongelmaa tai tehtävää yhteisöllisesti, sanan mukaisesti joukkojen tietämystä hyödyntämällä. Nyt kuitenkin uskaltaudun sanomaan, että Sipoon Nikkilässä joukkoistetaan. Muistojen Nikkilä -projektissa kerätään karttakyselyn ja sosiaalisen median avulla sekä asukkaiden muistoja että arvioita rakennus- ja kulttuurihistoriallisista kohteista. Joukkoistaminen liittyy siis paitsi muistoihin, myös rakennusperintöselvityksen täydentämiseen.

Kerättyä tietoa tullaan hyödyntämään mm. Nikkilän kehityskuvatyössä. Kuntalaisten mielipiteet kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista ovat hyödynnettävissä kohteiden suojelua ja säilyttämistä pohdittaessa. Uskon myös, että arvostus asuinaluetta, rakennuksia ja paikkoja kohtaan kasvaa muistoja ja kokemuksia jakamalla.

Inventointiaineistosta kyselyksi

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet, rakennukset ja maisemat, ovat kyselyssä esillä kuvin ja tekstein. Aineistona käytimme vuonna 2006 tehdyn Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen inventointiaineistojen avulla. Tiedot olivat valmiiksi paikkatietomuodossa, joten niiden julkaiseminen karttakyselyssä edellytti vain hieman sisällön editointia. Mapita Oy:n kanssa yhteistyössä rakennettuun kyselyyn paikkatietoaineistot saatiin siirrettyä automaattisesti.

Kyselyn suunnittelussa ehkä hankalin asia oli arviointikriteereiden suunnittelu. Päädyimme lopulta neljään kriteeriin, jotka ovat: (1) vastaajalle henkilökohtaisesti, (2) Nikkilän identiteetin ja (3) Sipoon identiteetin kannalta sekä (4) tarinansa vuoksi arvokas kohde. Arvioinnin lisäksi vastaaja voi perustella arvionsa sanallisesti, kertoa kohteeseen liittyviä muistoja sekä millä nimellä kyseistä rakennusta on tottunut kutsumaan. Valmiiden kohteiden lisäksi vastaaja voi lisätä kyselyn tiedoista puuttuvia, hänelle henkilökohtaisesti tärkeitä rakennuskohteita.

Rakennuskohteet esitellään kyselyssä kuvin ja tekstein. Lomakkeella vastaaja voi arvioida kohdetta ja kertoa muistojaan siitä. Rakennuskohteiden osalta kysellään myös nimiä, joilla kohteet tunnetaan. Kuvakaappaus kyselystä (c) Sipoon kunta.
Rakennuskohteet esitellään kyselyssä kuvin ja tekstein. Lomakkeella vastaaja voi arvioida kohdetta ja kertoa muistojaan siitä. Rakennuskohteiden osalta kysellään myös nimiä, joilla kohteet tunnetaan. Kuvakaappaus kyselystä (c) Sipoon kunta.

Muistoja vastaaja voi tallentaa tarinoina, kuvina tai äänitallenteena. Äänen tallennusmahdollisuus toimii vain tietyissä älypuhelimissa, mutta halusimme ottaa sen mukaan kyselyyn yhtenä mahdollisuutena.

Testaus on tärkeää

Kysely oli testattavana Nikkilän kyläillassa 15.3. ja saimme hyviä kehitysehdotuksia testaajilta ja huomasimme ongelmia vastaamisessa. Palautteen perusteella lisäsimme kyselyyn mm. sivun, jossa voi lisätä kartalle tärkeän rakennuskohteen. Kyselyn loppuun lisäsimme näkymän, jossa vastaaja voi tarkastella muiden vastaajien lisäämiä tärkeitä rakennuksia, muistoja ja tarinoita. Myös idea neljännestä arviointikriteeristä, ”tarinansa vuoksi arvokas”, tuli eräältä testaajalta.

Kysely sai hyvän vastaanoton Nikkilän kyläillassa 15.3.2016. Palautteen perusteella tehtiin vielä korjauksia ja täydennyksiä ennen kyselyn julkaisemista.
Kysely sai hyvän vastaanoton Nikkilän kyläillassa 15.3.2016. Palautteen perusteella tehtiin vielä korjauksia ja täydennyksiä ennen kyselyn julkaisemista.

Some-seuranta mukaan

Muistojen Nikkilä on mukana myös somessa. Kannustamme ihmisiä keskustelemaan Twitterissä tai julkaisemaan kuvia Instagramissa hashtagilla #muistojennikkilä. Facebookissa voi osallistua Cultural planning Nikkilä –sivulla.

Seuraamme myös muita julkisia some-kanavia ja kokoamme some-sisällöistä yhteenvedon, kun Muistojen Nikkilä -kysely on päättynyt. Some-seuranta on osa väitöskirjatyötäni, jossa tutkin sosiaalisen median käyttöä kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa. Sosiaalisen median ja joukkoistamisen hengessä tämä tiedonkeruu voi saada kevään aikana ihan uusiakin muotoja – ehdotuksia otetaan vastaan. =)

Karttakysely kulttuurikartoituksessa – toimiiko?

Kirjoitettu: 13.1.2016

Kulttuurikartoitus (cultural mapping) on asukaslähtöinen tiedonkeruuprosessi, jonka tavoitteena on alueen ominaispiirteiden ja paikallisen kulttuurin kartoittaminen yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Kulttuurikartoitus on osa kulttuurisuunnittelua (cultural planning), joka kaupunkisuunnittelun kontekstissa tarkoittaa usein taantuvien tai merkittävien muutosten kohteena olevien kaupunkialueiden asukaslähtöistä kehittämistä kulttuurisia voimavaroja hyödyntämällä.

Kulttuurisuunnittelu on tällä tavoin ymmärrettynä Suomessa uutta. Se eroaa perinteisestä vuorovaikutteisesta kaupunki- tai yhdyskuntasuunnittelusta siten, että kulttuurisuunnittelussa ihmiset ja toiminta ovat keskiössä. Erotuksena kaupunkisuunnittelun hallintolähtöiselle perinteelle kulttuurisuunnittelussa olennaista on alhaalta ylös ohjautuva (bottom-up) toiminta.

Nikkilän Kulttuurikäytävä-projektissa toteutetusta karttakyselystä kertova artikkelimme Engaging Citizens in Cultural Planning with a Web Map Survey  julkaistiin juuri Culture and Local Governance -lehdessä. Kysely oli osa Nikkilän kulttuurikartoitusta, jossa käytettiin kyselyn ohella myös runsaasti muita osallistumistapoja, kuten työpajoja, tapahtumia ja osallistavia taideprojekteja. Artikkelin kirjoitin yhteistyössä kollegani Tuija Tzoulaksen kanssa.

Kuvakaappaus Nikkilän karttakyselystä, joka toteutettiin Harava-kyselytyökalulla.
Kuvakaappaus Nikkilän karttakyselystä, joka toteutettiin Harava-kyselytyökalulla.

Nikkilän karttakysely toteutettiin Harava-kyselytyökalulla. Jo kyselyn suunnitteluvaiheessa mietimme, miten kyselystä saisi mahdollisimman asukaslähtöisen. Menetelmänähän kysely on ylhäältä alas ohjautuva, tässä tapauksessa hallintolähtöinen. Jotta kysely heijastelisi mahdollisimman hyvin myös muita näkökulmia, päätimme osallistaa mahdollisimman monipuolisesti eri toimijoita mukaan prosessiin jo kyselyn suunnitteluvaiheessa. Kyselyä myös testattiin nikkiläläisten kanssa ennen sen julkaisemista. Myöhemmin, kyselyn analysointivaiheessa, tulosten tulkinnoista keskusteltiin asukkaiden kanssa.

Artikkelissa nostamme esiin mm. seuraavia näkökulmia:

  • Karttakysely on lähtökohtaisesti ylhäältä alas ohjautuva (top-down) menetelmä. Kyselyn vuorovaikutteisella suunnittelulla voidaan kyselystä saada paremmin kuntalaisten ja muiden toimijoiden näkökulmia vastaava.
  • Karttakysely on toimiva väline kulttuurikartoitukseen, mutta sen rinnalla on käytettävä myös muita menetelmiä. Kulttuurikartoituksen näkökulmasta kartta voi liiaksi ohjata keskustelua fyysiseen ympäristöön muiden, paikkaan kytkeytymättömien kulttuuristen voimavarojen kustannuksella.
  • Kyselyn tuloksia ei tule käsittää ”lopullisena totuutena” vaan pikemminkin keskustelun avaajana. Keskustelemalla mahdollisimman laajasti kyselyn tuloksista, voidaan saavuttaa kokonaisvaltainen käsitys alueen kulttuurisista voimavaroista ja kehittämiskohteista.

Lue lisää artikkelistamme Engaging Citizens in Cultural Planning with a Web Map Survey.