Kalasatama somessa

Kirjoitettu: 14.12.2016

Somessa Kalasatama näyttäytyy kulinarismin kehtona, missä harrastetaan ilmajoogaa. Alueen keskeneräisyys käy myös ilmi, jollain tavalla myös urbaanius. Ainakin minulle herää kiinnostus tätä aluetta kohtaan: millaista siellä olisi asua ja elää?

Olen seurannut Helsingin kaupunginosiin liittyviä some-julkaisuja tämän syksyn ajan ViidakkoMonitor-työkalulla. Idea tämän pika-analyysin tekemiseen syntyi Forum Viriumin Fiksu Kalasatama -hankkeen hankekoordinaattorin Maija Bergströmin kanssa keskustellessani.

Kalasatama mainittiin somessa 456 kertaa kuukauden aikana. Seurasin Kalasatamaa Instagramissa, Twitterissä, YouTubessa ja Facebookin julkisilla sivuilla aikavälillä 14.10.-14.11.2016. Osumista hieman yli puolet tuli Instagramista ja lähestulkoon toinen puoli twitteristä, vain pieni osa Facebookista tai YouTubesta.

Kalasatama-analyysissa tärkeimmät some-kanavat olivat Instagram (51%) ja Twitter (47%).
Kalasatama-analyysissa tärkeimmät some-kanavat olivat Instagram (51%) ja Twitter (47%).

Kalasataman some-kuva on hyvin visuaalinen. Valokuvissa toistuvat nostokurjet, rakenteilla olevat kerrostalot ja REDI sekä Isoisänsilta eri valaistuksissaan. Alla yksi esimerkki tästä näyttävästä sillasta iltavalaistuksessa. Alueella toimivat yrityksen näkyvät myös visuaalisessa kuvassa: joogaharjoitukset ja herkulliset ruoka-annokset herättävät huomion kuvavirrassa. Asukkaiden arki sen sijaan näyttää puuttuvan – ilmeisesti omiin arkikuviin ei Kalasatamassa usein liitetä paikannimeä.

#isoisänsilta #farfarsbron #bridge #lights #citylights #town #reflection #sea #balticsea #autumn #kalasatama #mustikkamaa #helsinki #nofilter

Twitterissä suurimmat mielipidevaikuttajat olivat seurantajaksollani Pekka Sauri ja Anni Sinnemäki. Tiiviisti heidän kannoillaan tulivat Helsingin kaupunki ja Helsinkisuunnittelee, joka on kaupunkisuunnitteluviraston Twitter-profiili. Viidentenä seurasi vahvasti SRV, ja vasta tämän jälkeen listalta löytyi niin sanottuja ”tavallisia ihmisiä”. Vaikka SRV tviittasi määrällisesti eniten, Saurin, Sinnemäen ja Helsingin kaupungin twiittejä jaettiin eteenpäin paljon enemmän.

Instagramissa vaikuttivat yritykset: Joogastudio, Ravintola Brasileira ja Vertical Club Oy. Tästä varmasti johtuu, että visuaalisesti Kalasatama hahmottui ilmajoogan ja kulinarististen nautintojen kehtona.

Smart city mainittiin kuukauden aikana 20 kertaa. Se on aika vähän ottaen huomioon, että Kalasatama on Helsingin smart city -pilottikohde ja seurantajaksolle mahtui mukaan Nordic Smart Cities -tapahtuma, jossa Kalasatama oli esillä.

Sosiaalisessa mediassa luodaan mielikuvia myös asuinalueista. Vaikka tämän pika-analyysin tulkinnat ovat hieman kärjistettyjä, ne kuitenkin kertovat mielikuvista, joita Kalasatamaan liittyvät some-julkaisut herättävät.

Sosiaalisen median monitorointi on tarpeellinen väline alueen tai kunnan someimagon analysointiin. ViidakkoMonitorin avulla voin helposti seurata asuinalueisiin tai kuntiin liittyvää some-viestintää ja analysoida sitä. Olen seurannut monitorin avulla sisältöjä, joissa mainitaan asuinalueen nimi, tässä tapauksessa Kalasatama. Toinen lähestymistapa paikkaan liittyviin some-sisältöihin olisi geotägättyjen sisältöjen paikkatietoanalyysi, joka voisi antaa tarkempaa tietoa siitä, miten ihmiset toimivat eri paikoissa, ja miten paikat koetaan. Helppokäyttöisiä tuotteita sosiaalisen median paikkatietoanalyysien tekemiseen ei vielä ole, mutta menetelmiä kehitetään tutkimuskentällä, esimerkiksi Helsingin yliopiston SoMeCon-hankkeessa.

Somea ei voi hallita, mutta omaa toimintaansa siellä voi. Osuvalla sisällöntuotannolla ja sosiaalisen median manageroinnilla voi vaikuttaa siihen, minkälaisia mielikuvia alueille muodostuu. Kannattaa siis seurata, minkälaista sisältöä alueesta jaetaan.

Onko Lohja Suomen someystävällisin?

Kirjoitettu: 29.11.2016

Meemikatu
Meemikatu löytyy Lohjan Karnaisten asemakaavan ehdotuksesta (ote kaavaehdotuksesta 17.11.2016 / Lohjan kaupunki).

Lohja on tempaissut nimeämällä kaksi someaiheista katua. Karnaisten asemakaavan ehdotuksesta löytyvät nimet Emojikatu ja Meemikatu. Tällä vedolla kaupunki on saanut paljon julkisuutta: kadunnimistä tuli somehitti ja juttu nousi otsikoihin myös ulkomailla. Lohjan kaupunki itse arvioi Facebook-viestissään, että ”Kansainvälisessä mediassa Lohja on saanut edistyksellisen, huumorintajuisen ja ennakkoluulottoman kaupungin leiman.”

Some vaikuttaa kaupungin imagoon monellakin tavalla. Somessa puhe kaupungista vaikuttaa sen maineeseen ja vastaavasti kaupungin tapa olla somessa näkyy siinä, miten kaupungista puhutaan. Sosiaalisen median valjastaminen kaupungin imagon edistäjäksi sai Lohjalla aivan uuden ulottuvuuden. Jos asemakaava saa lopullisen hyväksynnän valtuustolta, some tulee näkymään myös fyysisessä ympäristössä. Someaiheiset kadunnimet ovat nyt Lohjan juttu, eikä tätä uutuusarvoa voi enää mikään toinen kaupunki hyödyntää.

Oltiinpa nimien sopivuudesta mitä mieltä hyvänsä, tämä oli aivan nerokas idea. Onnittelut nimien keksijälle, asemakaava-arkkitehti Juha Anttilalle.

Kohun myötä herää kysymys, onko Lohja nyt Suomen someystävällisin kaupunki? Toivotaan, että Lohja valjastaa somen muillakin tavoilla kaupunkisuunnittelunsa voimavaraksi. Tämän näkyvyyden puitteissa olisi hyvä tilaisuus lanseerata vaikkapa Lohjan kaupunkisuunnittelun somekanava. 😉