Sosiaalisen median data-analyysi kaupunkisuunnittelussa

Kirjoitettu: 18.7.2017

Laskennalliset sosiaalisen median data-analyysimenetelmät tuovat uusia mahdollisuuksia myös kaupunkisuunnittelun kentälle. Juuri julkaistussa artikkelissani Social Media Data Analysis in Urban e-Planning tutkin, minkälaisia somedatan analyysimenetelmiä kaupunkisuunnitteluun liittyvässä tutkimuksessa on kehitetty tai testattu. Suuri osa läpikäymistäni tapaustutkimuksista hyödynsi paikkatietoa sisältävää somedataa, kuten geotägättyjä twiittejä, valokuvia (esim. Instagram ja Flickr) tai check-in-dataa (esim. Foursquaresta, nykyisin  Swarm).

Kirjallisuuskatsaukseen perustuva artikkeli sisältää katsauksen menetelmiin ja johtopäätöksenä analyysimenetelmien luokittelun sen perusteella, minkälaista tietoa ne suunnittelulle antavat. Lyhyesti tiivistettynä data-analyysimenetelmiä on kaupunkisuunnittelun kontekstissa hyödynnetty seuraaviin kysymyksiin:

  • mielipiteiden louhinta julkisesta keskustelusta,
  • paikkakokemusten, kuten kaupunkiympäristöön liittyvien kokemusten ja tuntemusten ymmärtäminen, esimerkiksi ympäristön aiheuttama stressi tai äänet ja maut,
  • kaupunkirakenteen, sen toimintojen ja ominaispiirteiden ymmärtäminen,
  • ihmisten käyttäytymisen ja toiminnan ymmärtäminen, kuten liikkuminen ja muut aktiviteetit.

Lisäksi on kehitetty monikäyttöisiä, eri datalähteitä yhdisteleviä menetelmiä, joilla voidaa vastata samanaikaisesti useampiin yllä mainittuihin kysymyksiin.

Merkille pantavaa on myös se, että suuri osa tutkituista menetelmistä tuotti paikkaan liittyvää tietoa olemassa olevasta ympäristöstä tietyllä aikavälillä, yleensä lähihistoriassa. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta siis lähtö- tai tilannetietoa suunnittelulle. Suunnittelu on kuitenkin tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa, joten herää kysymys, minkälaiset menetelmät tukisivat tulevaisuuden visiointia. Voidaanko tulevaisuudessa somedatasta louhia esimerkiksi ideoita tai tulevaisuuden visioita?

Sosiaalisen median analyysimenetelmien tutkimus on lisääntynyt aivan viime aikoina, enkä usko kiinnostuksen tästä lopahtavan. Menetelmät ja mahdollisuudet kehittyvät koko ajan kovaa vauhtia. Tämä artikkeli on kirjoitettu viime vuonna (2016) ja julkaistu International Journal of e-Planning Research -lehdessä heinäkuussa 2017.

Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoa artikkelistani. =)

Artikkeli suunnittelukilpailuihin liittyvästä verkko-osallistumisesta

Kirjoitettu: 9.2.2015

International Journal of E-Planning ResearchTutkijakollegoideni Susa Erärannan ja Maarit Kahilan kanssa kirjoittamassani artikkelissa kerromme kaupunkisuunnittelukilpailuihin liittyvästä verkko-osallistumisesta. Artikkelissa avataan kahden ideakilpailun, Sipoon Jokilaakson ja Vaasan Palosaaren salmen kilpailuprosesseja. Artikkeli löytyy International Journal of E-Planning Research -julkaisun tuoreimmasta numerosta 1/2015.

Artikkeli on englanniksi, mutta tässä lyhyt tiivistelmä suomeksi:

Suunnittelukilpailuja käytetään Suomessa uusien ideoiden ja vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimiseen. Perinteistä asiantuntija-arviointiin perustuvaa kilpailukäytäntöä kuitenkin arvostellaan siitä, että paikallisten asukkaiden näkökulmat eivät tule huomioiduksi. Mielipiteiden esiin nostamiseksi on useissa suunnittelukilpailuissa viime vuosina kehitetty ja testattu verkko-osallistumista. Artikkelissa kerromme, miten paikkatietopohjaisia arviointityökaluja ja arviointisivustoja on käytetty suunnittelukilpailuissa.

Tutkimuksessa selvitimme, miten osallistuminen voidaan järjestää kilpailuprosessissa ja miten kilpailuun osallistuvat suunnittelijat käyttävät osallistujilta saatua tietoa. Lisäksi tunnistimme asioita, jotka vaikuttavat kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Tutkimus osoittaa, että internet-pohjaisten työkalujen avulla voidaan lisätä yleisön osallistumista kilpailuprosessiin sen eri vaiheissa.