Seikkailua virtuaalimalleissa

Kirjoitettu: 4.3.2012

Kolmiulotteiset visualisoinnit ovat parhaimmillaan loistavia välineitä havainnollistamisessa. Suunnittelun arkipäivää ne ovat olleet jo ainakin vuosikymmenen ajan. Toimivia 3D-osallistumisvälineitä sen sijaan saamme vielä odotella.

Tutustuin muutamiin internetissä toimiviin virtuaalimalleihin, joiden tarkoituksena on havainnollistaa suunnitelmia. Mallit toimivat teknisesti ihan hyvin, mutta niiden käyttäminen on liian vaikeaa.

SITOn internetissä toimivaa virtuaalimallia on käytetty mm. Espoon Tapiolassa. Sen käyttöliittymä näyttää perustuvan 3D-peleistä kopioituihin toimintoihin ja katselukulmaan (ns. first-person perspective), jossa näkymää katsotaan pelaajan perspektiivistä. Itse en onnistunut liikkumaan virtuaalimallissa haluamallani tavalla. Kun pyysin erästä 3D-pelaamiseen rutinoitunutta ystävääni kokeilemaan, sujui käyttö häneltä hieman paremmin. Hän koki ongelmaksi kuitenkin sen, että sovellus ei toiminut täysin samalla tavalla kuin peleissä. Esimerkiksi sivusuuntainen liikkuminen ei toiminut ja eteneminen tuntui hitaalta ja kankealta.

Tässä sovelluksessa käyttäjän on valittava itselleen avatar ennen virtuaalimallin katselemista. Mitä mahtaa osallistuja miettiä saadessaan eteensä Avatar selector -näkymän? Kieli tuskin on käyttötilanteeseen nähden ymmärrettävää, eikä hahmon valitseminen tunnu edes tarpeelliselta.

Ennen virtuaaliseikkailua käyttäjän pitää valita itselleen hahmo. (Kuva Tapiolan virtuaalimallista 4.3.2012, SITO ja Espoon kaupunki)
Käyttöliittymää ohjataan 3D-peleistä kopioiduilla näppäinkomennoilla. (Kuva Tapiolan virtuaalimallista 4.3.2012, SITO ja Espoon kaupunki)

Mielestäni pelien käyttöliittymäratkaisuja ei pitäisi suoraan kopioida osallistumissovelluksiin. Pelien maailmassa viihdytään ja vietetään aikaa, kun taas osallistumissovelluksen tarkoitus on antaa mahdollisimman helposti ja nopeasti riittävä ja oikea informaatio käsillä olevasta suunnitelmasta. En usko, että ainakaan vielä tänä päivänä maankäytön suunnittelusta kiinnostuneista osallistujista kovinkaan suuri osa harrastaa 3D-pelaamista.

Peleistä saattaa löytyä hyviäkin ratkaisuja sovellettavaksi, mutta virtuaalimallien tarkastelussa kannattaisi mieluummin ottaa mallia vaikkapa Google Mapsin Street View -toiminnosta.

Hienoa kuitenkin, että virtuaalimalleja ryhdytään viimein hyödyntämään myös osallistumisessa. Tekniikka näyttää olevan kunnossa, toivottavasti käyttöliittymätkin saadaan lähiaikoina helpommiksi.

Sosiaalinen visualisointi kaupunkikehityksen tueksi

Kirjoitettu: 30.1.2012

Helsinki tuntuu olevan avoimen datan kehityksen kärjessä. Vuoden 2010 alussa Helsinki käynnisti Helsinki Region Infoshare -ohjelman, joka tuo Helsingin alueen dataa julkisesti saataville. Vuonna 2011 Helsinki pääsi mukaan IBM:n Smarter Cities Challenge -ohjelmaan, jossa ideoitiin avoimen datan hyödyntämistä kaupungin kehittämisessä.

Erilaisia tietoja yhdistelemällä ja visualisoimalla voidaan löytää uusia ilmiöitä ja havainnollistaa niitä. Kun data tuodaan julkisesti saataville, visualisointeja voi tehdä periaatteessa kuka tahansa. Tällä hetkellä visualisointi kuitenkin edellyttää erikoisosaamista.

Viime viikolla julkaistiin IBM:n asiantuntijaryhmän raportti, jossa esitellään toimenpide-ehdotuksia. Yksi ryhmän suosituksista liittyy sosiaalisen visualisointialustan kehittämiseen. Se olisi työkalu, jonka avulla visualisointi olisi nykyistä helpompaa ja netin kautta se olisi kansalaisten ulottuvilla.

Sosiaalisen visualisoinnin verkkosivuston, alustan ja sovellusrajapinnan (API) luominen.
Datan muuttamista tiedoksi, tiedon muuttamista toiminnaksi ja lopulta demokraattisen muutoksen aikaansaamista voidaan helpottaa hyvin suunnitelluilla visualisoinneilla ja mahdollisuudella keskustella näistä visualisoinneista. Tämän mahdollisuuden laajentamiseksi on tärkeää, että kaupunkilaiset voivat ilman erityisosaamista tuottaa visualisointeja ja keskustella niistä. (IBM’s Smarter Cities Challenge / Helsinki / Raportti)

Minkälaisia vaikutuksia avoimella datalla ja sen visualisoinneilla on maankäytön suunnitteluun? Itse toivon, että molemmat vähitellen tulisivat suunnittelijoiden tietoisuuteen ja niihin suhtauduttaisiin positiivisen kiinnostuneesti.

Sosiaalisen visualisointi on positiivinen mahdollisuus. Se tuo uudenlaisen muodon suunnitteluun osallistumiseen ja mahdollistaa yhteisen suunnittelun tietopohjan rakentelua. Tämä tulee vaatimaan myös suunnittelijoilta uusia taitoja – ja erityisesti uudenlaista asennoitumista. – Jokohan Aalto-yliopistolla harkitaan datajournalismin kursseja tuleville yhdyskuntasuunnittelijoille?

Sosiaalisen visualisoinnin kehittämisellä voi olla myös positiivinen vaikutus paikkatieto-ohjelmistojen käytettävyyden kehittämiseen. Kansalaiskäyttöön tarkoitetuista uusista työkaluista on tehtävä intuitiivisia ja nopeasti opittavia. Nämä ominaisuudet eivät ole pahitteeksi suunnittelukäytössäkään.

IBM:n ja Helsingin kaupungin Smarter Cities Challenge -ohjelmaan liittyvää lisätietoa: