Moderoidako etukäteen vaiko eikö?

Kirjoitettu: 8.8.2011

Etukäteen tapahtuva moderoinnilla tarkoitetaan sitä, että ylläpitäjä tarkistaa esimerkiksi keskustelupalstan viestit tai blogin kommentit ennen niiden julkaisemista. Jälkikäteen tapahtuvassa moderoinnissa viestit taas tulevat suoraan kaikkien nähtäville verkkoon ja ylläpitäjä poistaa asiattomat viestit jälkikäteen.

Etukäteismoderointi heikentää verkkokeskustelujen kiinnostavuutta, koska keskustelusta tulee katkonaista. Mikäli foorumilla ei ole 24/7 ylläpitoa, käyttäjät joutuvat iltaisin ja viikonloppuisin odottamaan jopa päiviä ennen kuin oma viesti näkyy sivustolla. Käyttäjät ärsyyntyvät viiveestä, koska keskustelun odotetaan olevan netissä melko nopeaa.

Kommenttien jälkimoderointi voi kuitenkin olla työlästä. Kun kommentteja ei tarkasteta ennen julkaisemista, on keskusteluja seurattava virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisinkin. Tai sitten on vain otettava se riski, että epäasiallisia tai asiaan kuulumattomia viestejä ehtii tulla.

Esimerkiksi Järvenpään kaupungin verkkokeskustelussa on käytössä etukäteismoderointi. Kaavoitukseen liittyvällä keskustelualueella esitettiin nopeasti negatiivista palautetta, kun emme moderointiviiveestä johtuen pystyneet vastaamaan keskusteluun riittävän nopeasti. Osallistujat odottavatkin  reagointia keskustelussa esiin nousseisiin kysymyksiin lähestulkoon välittömästi, erityisesti kaavan nähtävilläolon aikana käytävässä keskustelussa.

Jälkikäteen tapahtuvaa moderointia on käytetty esimerkiksi Histan suunnittelufoorumin keskusteluissa. Toimiessani itse Histan sivuston ylläpitäjänä vuosina 2007-2008 keskustelupalstalla ei ilmennyt minkäänlaisia ongelmia, vaikka keskustelua käytiin konfliktiherkistä hankkeista. Sittemmin käyttäjämäärän kasvettua moderointia on jouduttu tekemään aktiivisemmin, mutta etukäteismoderointiin ei näköjään kuitenkaan ole tarvinnut siirtyä.

Samasta aiheesta kirjoitettu tässä blogissa:

Alueelliset tietoa kokoavat nettisivustot

Kirjoitettu: 6.8.2011

Nettisivustot ovat edelleen verkko-osallistumisen perustyökaluja, koska osallistumisen lähtökohtana on aina riittävän hyvä tiedottaminen. Alueelliset nettisivustot voivat toimia hyvin paikallisen tiedon, kuten esimerkiksi alueella käynnissä olevien hankkeiden, tiedotuskanavana. Ne mahdollistavat myös alueen yhteisen tiedon rakentelua. Sivustot tarjoavat usein virallisen tiedon lisäksi mm. julkaisutyökalun ja verkkokeskustelupaikan paikallisille toimijoille ja asukkaille.

Esimerkkejä alueellisista nettisivustoista:

Aluesivustojen sisältöjen ja elinvoimaisuuden ehtona ovat aktiiviset paikalliset toimijat. Vaikka sivustot ovat yleensä osittain tai kokonaan kaupungin rahoittamia, niiden menestyminen on kiinni siitä, kuinka innokkaita paikalliset toimijat ovat julkaisemaan sivustolla kirjoituksiaan. Uutiset, tapahtumat ja muut julkaisut tekevät sivustoista kiinnostavia. Samalla voi rakentua kaupunkisuunnittelua varten tietoa alueen toimijoiden tarpeista ja ilmapiiristä.

Toimivan aluesivuston kautta käyttäjät saavat tietoa myös alueen suunnittelusta ja kaavoituksesta. Sitä kautta käyttäjät löytävät tiensä myös hankekohtaisiin verkko-osallistumissivustoihin ja -työkaluihin. Esimerkiksi Espoon keskuksen kehittämisfoorumilla alueen kaavahankkeita voi hakea Paikallistietokartalta. Kartta ei ole kuitenkaan ainoa polku kaavahankkeisiin, vaan sivuston Kehittämiskohteet-osiosta hankkeet löytyvät kohteittain listattuna. Nämä erilaiset tiedonhakutavat tukevat käyttäjien erilaisia tiedon hakemisen strategioita (palaan tähän aiheeseen toisessa kirjoituksessa).

Espoon keskuksen kehittämisfoorumin Paikallistietokartan avulla käyttäjä voi etsiä esimerkiksi tietoa omalla asuinalueellaan käynnissä olevista kaavahankkeista. Lähde: Espoon keskuksen kehittämisfoorumi, Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto