Sanapilvestä apua alueen some-kuvan analysointiin?

Kirjoitettu: 13.5.2017

Kuntien ja kaupunkien kehittämisessä imagotyön merkitys on kasvanut 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Aluemarkkinoinnin toivotaan parantavan kunnan asemaa alueiden välisessä kilpailussa, kun tavoitteena on houkutella kuntiin uusia asukkaita ja investointeja sekä säilyttää nykyiset asukkaat ja yrittäjät. (Äikäs 2004)

Siinä missä somessa markkinoidaan tuotteita ja luodaan mielikuvia, siellä syntyy myös mielikuvia paikoista ja alueista. Sosiaalisen median kautta muodostuva kuva kunnasta tai asuinalueesta voi olla merkittävä tekijä esimerkiksi alueen houkuttelevuudessa uusien asukkaiden silmissä.

Miten alueen some-kuvaa voi sitten tutkia – saati kehittää?

Tarkastelin Sipoon Talman alueen some-kuvan luonnetta kevyellä tekstianalyysillä. Olin kerännyt Talmaan liittyviä some-julkaisuja ViidakkoMonitor-työkalun avulla viime vuoden syyskuusta lähtien. Aikavälillä 28.9.-13.5.2017 oli kertynyt 925 osumaa, jotka liittyivät Talmaan. Päätin kokeilla, miltä näyttäisi Talmaan liitetyistä hashtageista tehty sanapilvi. Sen avullahan voi havainnollistaa tekstiaineistosta sanojen esiintyvyystiheyttä eli frekvenssiä, mutta vakavasti otettavana tilastollisen tiedon visualisointimenetelmänä sitä ei voi pitää. Visuaalisuudessaan sanapilvi voi kuitenkin auttaa erottamaan tekstimassasta olennaiset aiheet. Halusin selvittää, saisiko parjatusta visualisointimenetelmästä kuitenkin jotain irti aluekuvan analysoinnissa?

Toteutin hashtag-analyysini seuraavasti:

  1. Latasin keräämäni Talma-aineiston ViidakkoMonitorista excel-tiedostona.
  2. Kirjoitin Python-skriptin, jonka avulla erottelin tekstimassasta hashtagit.
  3. Tässä välissä etsin ja testailin muutamia erilaisia verkosta löytyviä sanapilvityökaluja.
  4. Vein esikäsitellyn aineiston WordArt.comin sanapilvityökaluun, joka laski sanojen frekvenssit ja teki sanalistan ja visualisoinnin. Tässä vaiheessa poistin sanalistasta itsestään selviä tunnisteita, kuten esimerkiksi sanan Talma, joka olisi turhaan dominoinut sanapilveä. Lisäksi poistin harvinaiset tunnisteet, eli ne, jotka esiintyivät aineistossa vähemmän kuin kolme kertaa.
    Hashtagit ovat aineistona siinä mielessä ihanteellista, että verrattuna vapaaseen tekstiin, sanat ovat useammin perusmuotoisia, eikä aineistoa tarvitse siis yhtä paljon käsitellä ennen analyysia.
  5. Pienten säätöjen jälkeen alla oleva sanapilvi olikin valmis.

Talvinen Talma = TalmaSki?

Talman sanapilvi on hyvin linjassa some-julkaisujen kuvavirrasta saamani käsityksen kanssa: talvella Talmassa korostuu TalmaSki lumilautailijoiden harrastuspaikkana. Tarkemmin katsottuna sanapilvi antaa kyllä lisäinformaatiotakin. Vaikka TalmaSki on snoukkaajien paikka, myös laskettelu nousee hyvin esiin. Englanninkielinen sisältö dominoi suomenkielistä, ruotsinkielellä julkaistaan hyvin vähän, jonkin verran löytyy myös esimerkiksi venäjänkielisiä julkaisuja. Golf on pienesti mukana talvellakin, joten odottaa sopii, että kesällä Golf Talma nousee selkeämmin esiin.

Erikoisuutena sanapilvessä herättää huomiota lawnmowerracing eli ruohonleikkuriralli. Talmassa todellakin on järjestetty tämän lajin kilpailuja.

Sekin näkyy sanapilvessä, että Talma liitetään sipoolaisesta näkökulmasta harmillisen usein Keravaan. Tämä antaa selvän viestin aluemarkkinoinnin tarpeesta.

Testin perusteella näyttää siltä, että some-aineistosta tehty, paikkaan liittyvä sanapilvi tuo nopeasti esiin alueen suosituimmat toiminnot – erityisesti nuorten suosiossa olevat sosiaaliset aktiviteetit korostuvat. Sanapilvi ei yksin riitä avaamaan alueen some-kuvaa: tässäkin analyysissa hyödyksi oli, että olin kursorisesti käynyt läpi keräämäni some-julkaisut ennen sanapilven tekemistä.

Muistojen Nikkilä -projektista saamieni kokemusten perusteella olen vakuuttunut siitä, että alueen some-kuvan kehittäminen on mahdollista. Kannustamalla ihmisiä jakamaan alueeseen liittyvää sisältöä, esimerkiksi kokemuksia, havaintoja ja muistoja, voidaan vaikuttaa siihen, ettei alueen some-kuva ole liian yksipuolinen. Talmassa ei ole tehty mitään tämän tyyppisiä toimenpiteitä sometuksen edistämiseksi ja sanapilvestä näkyykin, että kuva on varsin yksipuolinen.

Jatkokehitysideoina mieleeni tulee esimerkiksi eri vuodenajoista tehdyt alueanalyysit. Kesän jälkeen katsotaan uudestaan, miltä Talman sanapilvi sitten näyttää!

Mihin sinä käyttäisit somen sanapilveä?

Lähde
Äikäs, T. A. (2004). Imagoa etsimässä. Kaupunki- ja aluemarkkinoinnin haasteista mielikuvien mahdollisuuksiin. Suomen Kuntaliitto. ISBN 952-213-067-2.

Liveraportointia kyläkävelyllä

Kirjoitettu: 6.3.2017

Sosiaalisessa mediassa on helppo tehdä näkyväksi reaalimaailmassa tapahtuvia asioita. Liveraportoinnilla tarkoitetaan erilaisten tapahtumien kulun kuvaamista ja raportointia some-kanavissa.

Tällainen raportoiva työtapa ei ole vielä lyönyt läpi kaupunkisuunnittelussa, vaikka esimerkiksi livestriimauksen käyttö isommissa tilaisuuksissa on jo melko yleistä. Liveraportoinnin näkökulmasta olisi tärkeää lanseerata tapahtumalle etukäteen oma yksilöllinen tunniste eli hashtag, jotta postaukset on helppo löytää somesta tapahtuman aikana ja sen jälkeen.

Ulkoilmatapahtumien liveraportoinnissa on omat haasteensa. Kuvaamisessa on huomioitava ympäristö ja olosuhteet. Pakkasella kännykän akku kuluu nopeasti, joten vara-akut ovat tarpeen. Kylmyys tai sade voi myös muilla tavoin haitata laitteen käyttöä. Julkisella paikalla kuvattaessa on ihmisiltä kysyttävä lupa kuvaamiseen ja kuvien julkaisemiseen somessa.

Ystäväni Reetta Hyvärinen, Kirkkonummen kuntavaaliehdokas, järjesti sunnuntaina 5.3.2017 kyläkävelytapahtuman viidessä eri Kirkkonummen kylässä. Reetan ideana oli käydä keskustelua paikallisten asukkaiden kanssa siitä, mikä kylissä on hyvin ja mitä pitäisi kehittää. Olin mukana dokumentoimassa tapahtumaa. Tämä oli itselleni ensimmäinen kerta, kun käytin Instagramia liveraportointiin kyläkävelyllä. Päivä oli oikein onnistunut, ja tuloksia voi katsella Reetan Instagram-sivulta.

Kyläkävelyllä keskusteltiin monista aiheista, kuten liikenneturvallisuudesta, asuinalueiden kehittämistarpeista ja hyvistä puolista, yhteisöllisyyden edistämisestä. Myös paikallishistoriaan liittyviä mielenkiintoisia yksityiskohtia tuli esiin. Esimerkiksi alla olevaan Veikkolan taksiasemaan liittyen eräs asukas mainitsi: ”Eräs taksikuski kertoi, että tämä on hänen lapsuudenkotinsa”.

Liveraportointia kannattaisi hyödyntää enemmän esimerkiksi kaavakävelyillä ja muissa kaavoituksen tapahtumissa. Sen sijaan, että käytetään aikaa keskustelumuistioiden kirjoittamiseen, voisi tapahtuman aikana julkaista somessa poiminnat keskusteluista aiheeseen liittyvään kuvaan yhdistettynä.

Liveraportoinnin ideana on, että sitä voi tehdä kuka vain. Reetan kyläkävelyllä minä olin ainoa raportoija, mutta innostamalla osallistujia raportoimaan itse, voidaan saada moniäänisempi lopputulos, eräänlainen kollektiivinen muistio tapahtumasta. Suosittelen!