Pois somekuplasta

Kirjoitettu: 8.6.2017

Somekupla on ilmiö, joka nykyään usein nousee esiin someaiheisissa keskusteluissa. Eilen keskiviikkona 7.6.2017 olin sparraamassa somehallintoa Kuntademokratiaverkoston tapaamisessa, ja kupla oli sielläkin yhtenä keskustelun aiheena. Todettiin, että kuplautuminen hankaloittaa kuntalaisten tavoittamista somessa. On kuitenkin mahdollista pyrkiä pois kuplasta.

Somekupla tarkoittaa sitä, että joko itse valitsemalla tai somepalvelun ohjelmakoodin (algoritmien) ohjaamana käyttäjä päätyy somekeskusteluihin samanmielisten kanssa. Julkisen keskustelun sijaan moni valitsee nykyään suljetut ryhmät, jotta voi hallita yksityisyyttään. Toisaalta myös monen somekanavan algoritmit suodattavat uutisvirtaan viestejä, joista käyttäjän oletetaan olevan kiinnostunut.

Sosiaalisen median palveluiden tapa näyttää käyttäjille samantyyppistä sisältöä, josta käyttäjä on ollut kiinnostunut, vahvistaa kuplautumista. Jokaisella käyttäjällä on oma kuplansa, jonka ulkopuolella keskustelu näyttää erilaiselta.

Käyttäjien valintoihin ei voi vaikuttaa, mutta sosiaalisen median monitorointityökaluilla voi seurata julkista some-keskustelua ilman, että algoritmi suodattaisi tietämättäsi pois poikkeavia mielipiteitä. Olen saanut testata yhtä monitorointivälinettä, ViidakkoMonitoria, joka on KoodiViidakko-nimisen yrityksen mediaseurantatyökalu. Sen avulla voi seurata paitsi yleisimpiä some-palveluita, myös suosituimpia blogeja, keskustelupalstoja sekä verkkomedioita.

Voin lämpimästi suositella ViidakkoMonitoria myös kunnille ja kaupunkisuunnitteluorganisaatioille. Seurantatyökalun avulla voit itse määritellä, mitä aiheita haluat seurata. Moni somekyselyyni vastannut kertoi seuraavansa somessa tiettyjä aiheita tai hashtageja. Juuri tämän tyyppistä someseurantaa helpottaa monitori, joka kerää tiedot yhteen paikkaan useammasta eri kanavasta. Datan voi myös helposti ottaa talteen jatkokäsiteltäväksi ja analysoitavaksi. On muuten tutkijallekin aika näppärä apuväline.

 

PS. Kuvassa poseeraa uusi ystäväni #somepöllö Häästäk, joka muistuttaa meitä siitä, että somessa ei aina tarvitse olla niin vakava. 😉 Ja, että kannattaa käyttää tunnisteita.

Kalasatama somessa

Kirjoitettu: 14.12.2016

Somessa Kalasatama näyttäytyy kulinarismin kehtona, missä harrastetaan ilmajoogaa. Alueen keskeneräisyys käy myös ilmi, jollain tavalla myös urbaanius. Ainakin minulle herää kiinnostus tätä aluetta kohtaan: millaista siellä olisi asua ja elää?

Olen seurannut Helsingin kaupunginosiin liittyviä some-julkaisuja tämän syksyn ajan ViidakkoMonitor-työkalulla. Idea tämän pika-analyysin tekemiseen syntyi Forum Viriumin Fiksu Kalasatama -hankkeen hankekoordinaattorin Maija Bergströmin kanssa keskustellessani.

Kalasatama mainittiin somessa 456 kertaa kuukauden aikana. Seurasin Kalasatamaa Instagramissa, Twitterissä, YouTubessa ja Facebookin julkisilla sivuilla aikavälillä 14.10.-14.11.2016. Osumista hieman yli puolet tuli Instagramista ja lähestulkoon toinen puoli twitteristä, vain pieni osa Facebookista tai YouTubesta.

Kalasatama-analyysissa tärkeimmät some-kanavat olivat Instagram (51%) ja Twitter (47%).
Kalasatama-analyysissa tärkeimmät some-kanavat olivat Instagram (51%) ja Twitter (47%).

Kalasataman some-kuva on hyvin visuaalinen. Valokuvissa toistuvat nostokurjet, rakenteilla olevat kerrostalot ja REDI sekä Isoisänsilta eri valaistuksissaan. Alla yksi esimerkki tästä näyttävästä sillasta iltavalaistuksessa. Alueella toimivat yrityksen näkyvät myös visuaalisessa kuvassa: joogaharjoitukset ja herkulliset ruoka-annokset herättävät huomion kuvavirrassa. Asukkaiden arki sen sijaan näyttää puuttuvan – ilmeisesti omiin arkikuviin ei Kalasatamassa usein liitetä paikannimeä.

#isoisänsilta #farfarsbron #bridge #lights #citylights #town #reflection #sea #balticsea #autumn #kalasatama #mustikkamaa #helsinki #nofilter

Twitterissä suurimmat mielipidevaikuttajat olivat seurantajaksollani Pekka Sauri ja Anni Sinnemäki. Tiiviisti heidän kannoillaan tulivat Helsingin kaupunki ja Helsinkisuunnittelee, joka on kaupunkisuunnitteluviraston Twitter-profiili. Viidentenä seurasi vahvasti SRV, ja vasta tämän jälkeen listalta löytyi niin sanottuja ”tavallisia ihmisiä”. Vaikka SRV tviittasi määrällisesti eniten, Saurin, Sinnemäen ja Helsingin kaupungin twiittejä jaettiin eteenpäin paljon enemmän.

Instagramissa vaikuttivat yritykset: Joogastudio, Ravintola Brasileira ja Vertical Club Oy. Tästä varmasti johtuu, että visuaalisesti Kalasatama hahmottui ilmajoogan ja kulinarististen nautintojen kehtona.

Smart city mainittiin kuukauden aikana 20 kertaa. Se on aika vähän ottaen huomioon, että Kalasatama on Helsingin smart city -pilottikohde ja seurantajaksolle mahtui mukaan Nordic Smart Cities -tapahtuma, jossa Kalasatama oli esillä.

Sosiaalisessa mediassa luodaan mielikuvia myös asuinalueista. Vaikka tämän pika-analyysin tulkinnat ovat hieman kärjistettyjä, ne kuitenkin kertovat mielikuvista, joita Kalasatamaan liittyvät some-julkaisut herättävät.

Sosiaalisen median monitorointi on tarpeellinen väline alueen tai kunnan someimagon analysointiin. ViidakkoMonitorin avulla voin helposti seurata asuinalueisiin tai kuntiin liittyvää some-viestintää ja analysoida sitä. Olen seurannut monitorin avulla sisältöjä, joissa mainitaan asuinalueen nimi, tässä tapauksessa Kalasatama. Toinen lähestymistapa paikkaan liittyviin some-sisältöihin olisi geotägättyjen sisältöjen paikkatietoanalyysi, joka voisi antaa tarkempaa tietoa siitä, miten ihmiset toimivat eri paikoissa, ja miten paikat koetaan. Helppokäyttöisiä tuotteita sosiaalisen median paikkatietoanalyysien tekemiseen ei vielä ole, mutta menetelmiä kehitetään tutkimuskentällä, esimerkiksi Helsingin yliopiston SoMeCon-hankkeessa.

Somea ei voi hallita, mutta omaa toimintaansa siellä voi. Osuvalla sisällöntuotannolla ja sosiaalisen median manageroinnilla voi vaikuttaa siihen, minkälaisia mielikuvia alueille muodostuu. Kannattaa siis seurata, minkälaista sisältöä alueesta jaetaan.