Kokemuksia paikkamuistojen kartoituksesta

Kirjoitettu: 10.11.2016

Vanha apteekin talo ja siihen liittyvä muisto
Vanha apteekin talo Nikkilässä ja siihen liittyvä muisto.

Sosiaalinen media täydentää hyvin karttakyselyä paikkaan liittyvien muistojen kartoittamisessa ja jakamisessa. Muistojen Nikkilä -projektissa tutkin some-kanavia karttakyselyä täydentävänä ja rikastavana välineenä. Hashtag #muistojennikkilä lanseerattiin muistojen jakamiseen somessa, ja karttakyselyllä kerättyjä muistoja on jaettu edelleen Instagramissa ja Twitterissä eräänlaisena kevytraportointina. Tällä hetkellä työn alla on muistojen analysointi.

Ei liene yllätys, että kyselyn avulla kerätyt muistot ovat henkilökohtaisempia kuin somessa jaetut. Erityisesti Muistojen Nikkilä -kysely oli rakennettu siten, että se ohjaa kertomaan henkilökohtaisia muistoja. Sen sijaan somessa muistoista tulee jaettuja. Esimerkiksi paikallisissa Facebook-ryhmissä jaetut muistot herättävät keskustelua, historiatietoa täydennetään ja korjataan, ja näin muistoista tulee jaettuja tai jopa yhteisöllisiä.

Sekä karttakyselyssä että somessa valokuvat herättävät muistelemaan. Valokuvien ei välttämättä edes tarvitse olla vanhoja. Muistojen Nikkilä -kyselyssä esillä olleet, vuonna 2005 otetut kuvat kylän vanhoista rakennuksista innostivat kertomaan niihin liittyviä kokemuksia ja muistoja. Esimerkiksi yllä oleva kuva vanhasta apteekin talosta Nikkilän keskustassa toi vastaajalle mieleen lapsuudenmuistoja kaupasta, joka rakennuksessa aikoinaan toimi.

Muistot ovat moniaistisia ja moniulotteisia

Muistitietotutkija Kaisu Kortelainen (2013) on havainnut tutkimuksessaan, että paikkamuistot ovat moniaistisia. Niihin liittyy visuaalisten näkymien ohella ääniä, hajuja, erilaisia tuntemuksia ja jopa makuja. Aistit esiintyvät myös Nikkilän muistoissa: alla oleva muisto kertoo suutarin verstaasta, johon liittyy verstaan tuoksu.

Aistit esiintyvät myös Muistojen Nikkilässä.
Aistit esiintyvät myös Muistojen Nikkilässä.

Kokemusten näkökulmasta paikkamuistoihin liittyy toiminnallisia, fyysisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Esimerkiksi PehmoGIS-menetelmillä on kerätty tietoa siitä, miten asukkaat kokevat ympäristön toiminnallisesti, sosiaalisesti ja emotionaalisesti suhteessa omaan elämäänsä ja elämäntapaansa. (Kyttä, Broberg & Kahila, 2009).

Suunnittelun näkökulmasta aineiston analysointi vaatinee kuitenkin konkreettisemman lähestymistavan. Edellisten luokittelujen ohella käytännön suunnittelua palvelee hyvin muistojen sijoittaminen kartalle. Myös muistojen luokittelu niihin liittyvien fyysisten elementtien, kuten rakennusten, kulkuväylien, maisema-alueiden, perusteella voi olla tarpeen. Toisaalta kiinnostavaa voi olla myös muistoihin liittyvä toiminta: mitä eri paikoissa on tehty.

Nikkilän muistoja analysoidessani olen havainnut, että yksi muisto voi liittyä samanaikaisesti useampaan eri paikkaan. Esimerkiksi alla olevassa muistossa viljapelto on ohikulkupaikka ja maisemallinen kokemus, mutta muistoon sisältyy myös odotus tulevasta kulttuurikokemuksesta Nikkilän entisen sairaala-alueen vanhassa hallintorakennuksessa. Niin ikään voi yksi ja sama paikka saada erilaisia merkityksiä eri muistoissa: rakennus voi olla sekä työpaikka että iloisen juhlan tapahtumapaikka.

Minns när vi gick
Samassa muistossa voi yhdistyä monta eri paikkaa ja ulottuvuutta.

Muistojen moniulotteisuudesta johtuen niiden automaattinen luokittelu on haastavaa, ellei mahdotonta. Väitän, että muistojen luokitteluun tarvitaan ihmisen tulkintaa. Toisaalta aineistojen määrä on ainakin toistaiseksi Nikkilän projektissa kohtuullisen pieni, joten manuaalinen käsittely ei ole ylitsepääsemätön ponnistus. Lisäksi itse luokittelemalla muistojen merkitykset tulee sisäistettyä syvällisemmin, kuin valmiita tuloksia lukemalla.

Oletko sinä hyödyntänyt muistoja kaupunkisuunnittelussa tai suunnitteluun liittyvässä tutkimuksessa?

Lähteet:

Kortelainen, Kaisu. 2013. Muistin kuvia tehdasyhteisöstä. Moniaistisuus etnografiassa ja muistitietotutkimuksessa. Teoksessa: Granö, P., Keskitalo, A. & Ronkainen, S. (toim.) Visuaalisen kokemus – johdatus moniaistiseen analyysiin. Lapin yliopistokustannus.

Kyttä, Marketta, Broberg, Anna & Kahila, Maarit. 2009. Lasten liikkumista ja terveyttä edistävä urbaani ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu vol.47:2.

Webpaneeli täydentää nettikyselyä

Kirjoitettu: 15.10.2016

FB mainos - Tuusulan hevoskylä

Tuusulan kunta selvitti hevoskyläkonseptinsa kiinnostavuutta kyselyllä elo-syyskuussa 2016. Kohderyhminä olivat sekä hevoskylästä kiinnostuneet asukkaat että hevosalan yrittäjät, mutta konseptin taustalla olevaa elämäntapa-asumisen ajatusta haluttiin selvittää yleisemminkin. Tästä syystä selvitykseen valittiin kaksi toisiaan täydentävää kyselymentelmää: avoin nettikysely ja webpaneeli.

Yhdessä Tutkimus- ja suunnittelupalvelu Kiilan ja Media Clever Oy:n kanssa yhdistimme asiantuntemuksemme ja toteutimme laajan kyselytutkimuksen. Avoin Harava-verkkokysely suunnattiin hevosalan yrittäjille ja harrastajille. Yleisen mielipiteen kartoittamisessa käytettiin webpaneelia. Se on kyselymenetelmä, jossa vastaajiksi valitaan paneeliin rekisteröityneistä henkilöistä tietty otos ennalta määritettyjen taustakriteerien perusteella. Webpaneelin kautta voidaan tehokkaasti tavoittaa yli 70 000 suomalaista kuluttajaa. Tässä tapauksessa kyselyyn vastasi yli 700 verkkopanelistia, jotka olivat 25-vuotiaita Uudellamaalla asuvia elämäntapa-asumisesta kiinnostuneita henkilöitä. Kyselyt suunniteltiin siten, että osa kysymyksistä oli samat molemmissa kyselyissä ja aineistot siten vertailtavissa.

Menetelminä avoin verkkokysely ja webpaneeli täydentävät toisiaan. Avoimella kyselyllä tavoitetaan aiheesta kiinnostuneet ihmiset, kun taas webpaneelilla tavoitetaan ihmisryhmä, jolla ei ole ennakkoasenteita tai vahvempaa kytköstä asiaan. Tilastotieteen näkökulmasta avoimen kyselyn vastaajajoukko on niin sanottu itsevalikoituva näyte. Vastaajat eivät edusta mitään tiettyä ihmisryhmää, eivätkä tulokset siten ole laajemmin yleistettävissä. Tästä syystä webpaneelilla kerättävä, taustamuuttujien perusteella valikoitu otos täydentää ja tasapainottaa avoimen kyselyn tuloksia.

Sosiaalinen media kyselyn markkinoinnissa

Hevosharrastajille suunnatun kyselyn markkinoinnissa hyödynnettiin tehokkaasti sosiaalisen median kanavia. Avoimen verkkokyselyn vastaajien tavoittamisessa hevosharrastajien omat foorumit ja Facebook yhdessä toimivat hyvin. Harava-kyselyyn kävi neljän viikon aikana vastaamassa 850 henkilöä, joista hieman yli puolet teki kyselyn loppuun asti. Projektin myötä myös Tuusulan kuntakehityksen Facebook-sivu sai lisää huomiota ja uusia seuraajia. Projekti näkyi positiivisesti myös paikallislehdissä. Projektia varten laaditussa some-suunnitelmassa esitettiin myös suosituksia sosiaalisen median käyttöön mahdollisessa tulevassa hevoskylähankkeessa.

Kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin Tuusulan Hevoshankkeet -blogissa otsikolla ”Elämätapa-asuminen kiinnostaa, hevoskylä synnyttää positiivisia mielikuvia” ja Kiilan blogissa otsikolla ”Elämäntavan ja asumisen yhdistäminen on ajankohtaista”.