Sosiaalista mediaa kartalla

Kirjoitettu: 26.9.2016

Kuvakaappaus Nikkilän some-kartasta ESRIn ArcGIS Online -palvelusta 26.9.2016.
Kuvakaappaus Nikkilän some-kartasta ESRIn ArcGIS Online -palvelusta 26.9.2016.

Moni kyselyyni vastannut kertoi ”seuraavansa hashtageja”. Jos hashtag ei ole tuttu termi, sillä tarkoitetaan suomeksi sanottuna avainsanaa, joka muodostuu ristikkomerkistä (#) ja sanasta tai merkkijonosta, kuten esimerkiksi #vaasa tai #kaupunkisuunnittelu. Alkunsa hashtag on saanut Twitteristä, mutta nykyään sitä käytetään muissakin palveluissa, kuten Instagramissa, Facebookissa, YouTubessa sekä monissa muissa.

Kaupunkisuunnittelussa ainakin minua kiinnostaa aiheiden ohella tiettyyn paikkaan liittyvät julkaisut. Kaikki paikkaan liittyvät viestit eivät kuitenkaan löydy hashtagien avulla, eikä hashtag aina myöskään tarkoita, että julkaisu olisi suunnittelun kannalta kiinnostava. Esimerkiksi kaupunkien nimiin tägätään melkein mitä tahansa aiheita ja kaupungiosienkin tasolla sisältö on melkoisen kirjavaa.

Paras apuväline paikkaan liittyvien julkaisujen löytämiseen olisi tietysti kartta. Ikävä kyllä paikkatietoa sisältäviä julkaisuja on somessa suhteellisen vähän. ArcGIS Online -palvelun avulla voi kuitenkin toteuttaa helposti kartan, joka seuraa paikkakoordinaatit sisältäviä julkaisuja. Ilmaisessa palvelussa voi kuka tahansa luoda oman ”Julkisen tiedon kartan” (Public Information Map), joka näyttää kartalla eri some-kanavien julkaisuja parin viimeisen viikon ajalta.

Työkalu toimii hyvin paikkaan liittyvien ajankohtaisten julkaisujen seuraamiseen, mutta historiatietoa sen kautta ei saa näkyviin. Lisäksi tietojen tarkastelu edellyttää sisäänkirjautumista Twitter ja Instagram-palveluihin, joten julkiseen käyttöön tämä työkalu ei mielestäni oikein sovellu – suunnittelijan tai organisaation omaksi työkaluksi kyllä.

Itse tein omaan käyttööni Sipoon Nikkilän alueelle kohdistuvan kartan, käypä katsomassa – ja kokeile itsekin. Kun liikuttelet karttaa, huomaat, että tiiviimmin rakennetuilla alueilla viestejä löytyy hiukkasen enemmän kuin täällä Sipoossa. 😉

Aktiiviosallistujien näkökulmaa karttasovelluksiin

Kirjoitettu: 12.1.2014

Erilaiset nettikartat ovat aktiivisille kansalaisille hyvä väline omien ajatusten havainnollistamiseen. Facebookin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä on ihanteellinen paikka seurata, miten aktiivit osallistuvat ja haluaisivat osallistua. Ryhmän moninaisista kannanotoista löytyy innovatiivisia tapoja käyttää verkosta löytyvää materiaalia ja työkaluja. Nettikarttojen avulla aktiivinen osallistuja voi esimerkiksi havainnollistaa mielipidettään, vertailla alueita tai suunnitella omia parannusehdotuksiaan olemassa olevaan ympäristöön.

Esimerkiksi tässä alla näkyvässä kommentissa nostettiin esiin keskustelu Helsingin ranta-alueiden korttelisuunnittelusta. Vertailukohtana esiteltiin ruotsalaisia esimerkkejä merelle avautuvista kortteleista GoogleMapsin ilmakuva- ja katunäkymälinkkien avulla. Näinkin yksinkertaiset välineet auttavat erinomaisesti hahmottamaan kirjoittajan ajatuksia, rakennusten sijoitteluvaihtoehdoista ja rantakatujen luonteesta aina asuntosuunnittelun tasolle asti.

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän eräs keskustelunavaus, joka nosti esiin ranta-alueiden kortteliratkaisuja.
Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän eräs keskustelunavaus, joka nosti esiin ranta-alueiden kortteliratkaisuja.
GoogleMapsin ilmakuva mahdollistaa vaikkapa korttelirakenteiden vertailun.
Miten rakennukset on sijoiteltu rantakortteleissa? GoogleMapsin ilmakuvan avulla esimerkkejä voi katsella muualtakin maailmasta.
GoogleMapsin katunäkymään voi viitata jopa asuntosuunnittelun tasolla. Tässä puhuttiin parvekkeiden avautumisesta merelle.
GoogleMapsin katunäkymästä näkyy, miten asuntojen parvekkeiden avautuvat merelle päin.

GoogleMaps näyttää tietä uusille sovelluksille

GoogleMaps on nettikarttojen äiti ja edelleen käytettävyydessään kehityksen kärjessä. Googlen tarjoaman työkalut ovat näppäriä välineitä verkko-osallistujallekin. Uusien sovellusten tekijöille tämä asettaa haasteita, sillä käyttäjä valitsee sen palvelun, jolla helpoimmin ja nopeimmin saa asiansa hoidettua. Kun on yhtä tottunut käyttämään, vaihtaminen on vaikeaa. Uudet työkalut ovat kuitenkin tarpeen: aktiiviosallistujalle nettikartalla pitää voida tehdä vertailuja, piirtää omia ehdotuksia ja havainnollistaa ilmiöitä. Uudet välineet voivat lyödä itsensä läpi, jos ne ovat yhtä helppokäyttöisiä kuin GoogleMaps ja samalla pystyvät tarjoamaan paremman mahdollisuuden edes yhteen edellämainituista käyttötavoista.

Haaste SADe-hankkeen Liiteri-kehittäjille

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää seuraamalla saa melko hyvän kuvan siitä, minkälaisia kehittämistarpeita aktiivisten some-käyttäjien näkökulmasta osallistumistyökaluille asettuu. Tietoa voisi hyödyntää esimerkiksi Ympäristöministeriön SADe-hankkeessa käynnissä olevassa Liiteri-paikkatietopalvelun kehitystyössä. Keskusteluja seuraamalla ja niihin osallistumalla, voisi varmasti täydentää Liiterin määrittelytyössä tehtyjä käyttäjäkuvauksia aktiivisen verkko-osallistujan ja sosiaalisen median käyttäjän näkökulmasta. Jos Liiteri onnistuu toteuttamaan tämän käyttäjäryhmän tarpeita, uskon, että sovellus tulee entistä paremmin kansalaisten tietoisuuteen ja käyttöön.