Vertaistukea ja ennakointia somen käyttöön

Kirjoitettu: 24.10.2018

Anu Valkeajärvi kirjoitti Hesarin mielipideosastolla 24.10.2018 osuvasti organisaatioiden somelähettiläiden hyvinvoinnista otsikolla Työnantaja ei saa jättää verkkovihaa kohtaavaa työntekijää yksin. Valkeajärvi on huolissaan siitä, että työntekijöitä kannustetaan somen käyttöön ilman riittävää valmistautumista mahdollisiin ongelmatilanteisiin.

Kirjoituksessa todettiin, että ohjeistus somen käyttöön puuttuu monelta organisaatiolta. Sama pätee kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen työyhteisöihin. Alueidenkäytön suunnittelun sähköisen osallistumisen käytäntöjä kartoittavassa kyselyssä (YM 2018) alle puolet vastaajista tiesi kertoa, että työyksiköllä on sosiaalisen median toimintaohjeet.

Alle puolet kyselyn vastaajista tiesi kertoa, että organisaatiossa on someohjeistus. Lähde: ympäristöministeriö, 2018

Ainoa tapa ennakoida somekriisejä tai muita ongelmatilanteita on laatia someohjeistus tai -suunnitelma, jonka yhteydessä sovitaan vertaistuen periaatteista ja valmistaudutaan ennakkoon haastavien tilanteiden kohtaamiseen. Juuri näitä kysymyksiä mietimme FCG:n Vuorovaikutteisen suunnittelun koulutuksessa 25.9., missä olin vetämässä työpajaa suunnitelmallisesta somen käytöstä.

Työpajassa syntyi muun muassa seuraavanlaisia suosituksia:

On tärkeää, että somekanavien ylläpitäjät ja somessa itsenäisesti työasioista viestivät työntekijät (”somelähettiläät”) saavat tukea erityisesti haastavissa tilanteissa. Vertaistuen voi järjestää esimerkiksi ylläpidon oman somekanavan avulla tai pikaviestimien avulla, kuten tässä esimerkissä:
”FB-päivittäjien ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Nopeaan viestintään käytetään Yammeria tai Skypeä.”

Haastaviin tilanteisiin kannattaa valmistautua etukäteen. Vaikeisiin keskustelutilanteisiin voidaan valmistautua esimerkiksi laatimalla ohjeistus ja suuntaa-antavia vastausmalleja. Vastausmallitkaan eivät välttämättä aina auta, vaan voi olla parasta vastata vaikeisiin kommentteihin tai kysymyksiin yhdessä.

Kaavoitukseen liittyviksi haastaviksi tilanteiksi tunnistettiin työpajassa muun muassa kaavakonfliktit, virheellisen tiedon leviäminen ja henkilöihin menevä kirjoittelu. Ohjeistuksessa kannattaakin ottaa kantaa ainakin näihin tilanteisiin. Tärkeänä pidettiin esimiehen tukea: kun haastava tilanne on käsillä, pitää voida ottaa yhteyttä omaan esimieheen.

Koska esimiesten rooli on keskeinen, tulisi someohjeistus mielestäni laatia työyksikkökohtaisesti. Jos ohjeistusta ei ole, kannattaa sen tekeminen aloittaa nyt. Sopikaa vaikkapa ensimmäisenä siitä, miten vertaistuki järjestetään ja täydentäkää ohjeistusta matkan varrella kertyneiden kokemusten perusteella.

Kokemuksia ja ajatuksia someohjeistuksista voi myös jakaa Facebookissa toimivassa SoMe & Kaupunkisuunnittelu -ryhmässä. Tervetuloa sinne jatkamaan keskustelua!

Pois somekuplasta

Kirjoitettu: 8.6.2017

Somekupla on ilmiö, joka nykyään usein nousee esiin someaiheisissa keskusteluissa. Eilen keskiviikkona 7.6.2017 olin sparraamassa somehallintoa Kuntademokratiaverkoston tapaamisessa, ja kupla oli sielläkin yhtenä keskustelun aiheena. Todettiin, että kuplautuminen hankaloittaa kuntalaisten tavoittamista somessa. On kuitenkin mahdollista pyrkiä pois kuplasta.

Somekupla tarkoittaa sitä, että joko itse valitsemalla tai somepalvelun ohjelmakoodin (algoritmien) ohjaamana käyttäjä päätyy somekeskusteluihin samanmielisten kanssa. Julkisen keskustelun sijaan moni valitsee nykyään suljetut ryhmät, jotta voi hallita yksityisyyttään. Toisaalta myös monen somekanavan algoritmit suodattavat uutisvirtaan viestejä, joista käyttäjän oletetaan olevan kiinnostunut.

Sosiaalisen median palveluiden tapa näyttää käyttäjille samantyyppistä sisältöä, josta käyttäjä on ollut kiinnostunut, vahvistaa kuplautumista. Jokaisella käyttäjällä on oma kuplansa, jonka ulkopuolella keskustelu näyttää erilaiselta.

Käyttäjien valintoihin ei voi vaikuttaa, mutta sosiaalisen median monitorointityökaluilla voi seurata julkista some-keskustelua ilman, että algoritmi suodattaisi tietämättäsi pois poikkeavia mielipiteitä. Olen saanut testata yhtä monitorointivälinettä, ViidakkoMonitoria, joka on KoodiViidakko-nimisen yrityksen mediaseurantatyökalu. Sen avulla voi seurata paitsi yleisimpiä some-palveluita, myös suosituimpia blogeja, keskustelupalstoja sekä verkkomedioita.

Voin lämpimästi suositella ViidakkoMonitoria myös kunnille ja kaupunkisuunnitteluorganisaatioille. Seurantatyökalun avulla voit itse määritellä, mitä aiheita haluat seurata. Moni somekyselyyni vastannut kertoi seuraavansa somessa tiettyjä aiheita tai hashtageja. Juuri tämän tyyppistä someseurantaa helpottaa monitori, joka kerää tiedot yhteen paikkaan useammasta eri kanavasta. Datan voi myös helposti ottaa talteen jatkokäsiteltäväksi ja analysoitavaksi. On muuten tutkijallekin aika näppärä apuväline.

 

PS. Kuvassa poseeraa uusi ystäväni #somepöllö Häästäk, joka muistuttaa meitä siitä, että somessa ei aina tarvitse olla niin vakava. 😉 Ja, että kannattaa käyttää tunnisteita.