Sosiaalisen median data-analyysi kaupunkisuunnittelussa

Kirjoitettu: 18.7.2017

Laskennalliset sosiaalisen median data-analyysimenetelmät tuovat uusia mahdollisuuksia myös kaupunkisuunnittelun kentälle. Juuri julkaistussa artikkelissani Social Media Data Analysis in Urban e-Planning tutkin, minkälaisia somedatan analyysimenetelmiä kaupunkisuunnitteluun liittyvässä tutkimuksessa on kehitetty tai testattu. Suuri osa läpikäymistäni tapaustutkimuksista hyödynsi paikkatietoa sisältävää somedataa, kuten geotägättyjä twiittejä, valokuvia (esim. Instagram ja Flickr) tai check-in-dataa (esim. Foursquaresta, nykyisin  Swarm).

Kirjallisuuskatsaukseen perustuva artikkeli sisältää katsauksen menetelmiin ja johtopäätöksenä analyysimenetelmien luokittelun sen perusteella, minkälaista tietoa ne suunnittelulle antavat. Lyhyesti tiivistettynä data-analyysimenetelmiä on kaupunkisuunnittelun kontekstissa hyödynnetty seuraaviin kysymyksiin:

  • mielipiteiden louhinta julkisesta keskustelusta,
  • paikkakokemusten, kuten kaupunkiympäristöön liittyvien kokemusten ja tuntemusten ymmärtäminen, esimerkiksi ympäristön aiheuttama stressi tai äänet ja maut,
  • kaupunkirakenteen, sen toimintojen ja ominaispiirteiden ymmärtäminen,
  • ihmisten käyttäytymisen ja toiminnan ymmärtäminen, kuten liikkuminen ja muut aktiviteetit.

Lisäksi on kehitetty monikäyttöisiä, eri datalähteitä yhdisteleviä menetelmiä, joilla voidaa vastata samanaikaisesti useampiin yllä mainittuihin kysymyksiin.

Merkille pantavaa on myös se, että suuri osa tutkituista menetelmistä tuotti paikkaan liittyvää tietoa olemassa olevasta ympäristöstä tietyllä aikavälillä, yleensä lähihistoriassa. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta siis lähtö- tai tilannetietoa suunnittelulle. Suunnittelu on kuitenkin tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa, joten herää kysymys, minkälaiset menetelmät tukisivat tulevaisuuden visiointia. Voidaanko tulevaisuudessa somedatasta louhia esimerkiksi ideoita tai tulevaisuuden visioita?

Sosiaalisen median analyysimenetelmien tutkimus on lisääntynyt aivan viime aikoina, enkä usko kiinnostuksen tästä lopahtavan. Menetelmät ja mahdollisuudet kehittyvät koko ajan kovaa vauhtia. Tämä artikkeli on kirjoitettu viime vuonna (2016) ja julkaistu International Journal of e-Planning Research -lehdessä heinäkuussa 2017.

Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoa artikkelistani. =)

Liveraportointia kyläkävelyllä

Kirjoitettu: 6.3.2017

Sosiaalisessa mediassa on helppo tehdä näkyväksi reaalimaailmassa tapahtuvia asioita. Liveraportoinnilla tarkoitetaan erilaisten tapahtumien kulun kuvaamista ja raportointia some-kanavissa.

Tällainen raportoiva työtapa ei ole vielä lyönyt läpi kaupunkisuunnittelussa, vaikka esimerkiksi livestriimauksen käyttö isommissa tilaisuuksissa on jo melko yleistä. Liveraportoinnin näkökulmasta olisi tärkeää lanseerata tapahtumalle etukäteen oma yksilöllinen tunniste eli hashtag, jotta postaukset on helppo löytää somesta tapahtuman aikana ja sen jälkeen.

Ulkoilmatapahtumien liveraportoinnissa on omat haasteensa. Kuvaamisessa on huomioitava ympäristö ja olosuhteet. Pakkasella kännykän akku kuluu nopeasti, joten vara-akut ovat tarpeen. Kylmyys tai sade voi myös muilla tavoin haitata laitteen käyttöä. Julkisella paikalla kuvattaessa on ihmisiltä kysyttävä lupa kuvaamiseen ja kuvien julkaisemiseen somessa.

Ystäväni Reetta Hyvärinen, Kirkkonummen kuntavaaliehdokas, järjesti sunnuntaina 5.3.2017 kyläkävelytapahtuman viidessä eri Kirkkonummen kylässä. Reetan ideana oli käydä keskustelua paikallisten asukkaiden kanssa siitä, mikä kylissä on hyvin ja mitä pitäisi kehittää. Olin mukana dokumentoimassa tapahtumaa. Tämä oli itselleni ensimmäinen kerta, kun käytin Instagramia liveraportointiin kyläkävelyllä. Päivä oli oikein onnistunut, ja tuloksia voi katsella Reetan Instagram-sivulta.

Kyläkävelyllä keskusteltiin monista aiheista, kuten liikenneturvallisuudesta, asuinalueiden kehittämistarpeista ja hyvistä puolista, yhteisöllisyyden edistämisestä. Myös paikallishistoriaan liittyviä mielenkiintoisia yksityiskohtia tuli esiin. Esimerkiksi alla olevaan Veikkolan taksiasemaan liittyen eräs asukas mainitsi: ”Eräs taksikuski kertoi, että tämä on hänen lapsuudenkotinsa”.

Liveraportointia kannattaisi hyödyntää enemmän esimerkiksi kaavakävelyillä ja muissa kaavoituksen tapahtumissa. Sen sijaan, että käytetään aikaa keskustelumuistioiden kirjoittamiseen, voisi tapahtuman aikana julkaista somessa poiminnat keskusteluista aiheeseen liittyvään kuvaan yhdistettynä.

Liveraportoinnin ideana on, että sitä voi tehdä kuka vain. Reetan kyläkävelyllä minä olin ainoa raportoija, mutta innostamalla osallistujia raportoimaan itse, voidaan saada moniäänisempi lopputulos, eräänlainen kollektiivinen muistio tapahtumasta. Suosittelen!