Sanapilvestä apua alueen some-kuvan analysointiin?

Kirjoitettu: 13.5.2017

Kuntien ja kaupunkien kehittämisessä imagotyön merkitys on kasvanut 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Aluemarkkinoinnin toivotaan parantavan kunnan asemaa alueiden välisessä kilpailussa, kun tavoitteena on houkutella kuntiin uusia asukkaita ja investointeja sekä säilyttää nykyiset asukkaat ja yrittäjät. (Äikäs 2004)

Siinä missä somessa markkinoidaan tuotteita ja luodaan mielikuvia, siellä syntyy myös mielikuvia paikoista ja alueista. Sosiaalisen median kautta muodostuva kuva kunnasta tai asuinalueesta voi olla merkittävä tekijä esimerkiksi alueen houkuttelevuudessa uusien asukkaiden silmissä.

Miten alueen some-kuvaa voi sitten tutkia – saati kehittää?

Tarkastelin Sipoon Talman alueen some-kuvan luonnetta kevyellä tekstianalyysillä. Olin kerännyt Talmaan liittyviä some-julkaisuja ViidakkoMonitor-työkalun avulla viime vuoden syyskuusta lähtien. Aikavälillä 28.9.-13.5.2017 oli kertynyt 925 osumaa, jotka liittyivät Talmaan. Päätin kokeilla, miltä näyttäisi Talmaan liitetyistä hashtageista tehty sanapilvi. Sen avullahan voi havainnollistaa tekstiaineistosta sanojen esiintyvyystiheyttä eli frekvenssiä, mutta vakavasti otettavana tilastollisen tiedon visualisointimenetelmänä sitä ei voi pitää. Visuaalisuudessaan sanapilvi voi kuitenkin auttaa erottamaan tekstimassasta olennaiset aiheet. Halusin selvittää, saisiko parjatusta visualisointimenetelmästä kuitenkin jotain irti aluekuvan analysoinnissa?

Toteutin hashtag-analyysini seuraavasti:

  1. Latasin keräämäni Talma-aineiston ViidakkoMonitorista excel-tiedostona.
  2. Kirjoitin Python-skriptin, jonka avulla erottelin tekstimassasta hashtagit.
  3. Tässä välissä etsin ja testailin muutamia erilaisia verkosta löytyviä sanapilvityökaluja.
  4. Vein esikäsitellyn aineiston WordArt.comin sanapilvityökaluun, joka laski sanojen frekvenssit ja teki sanalistan ja visualisoinnin. Tässä vaiheessa poistin sanalistasta itsestään selviä tunnisteita, kuten esimerkiksi sanan Talma, joka olisi turhaan dominoinut sanapilveä. Lisäksi poistin harvinaiset tunnisteet, eli ne, jotka esiintyivät aineistossa vähemmän kuin kolme kertaa.
    Hashtagit ovat aineistona siinä mielessä ihanteellista, että verrattuna vapaaseen tekstiin, sanat ovat useammin perusmuotoisia, eikä aineistoa tarvitse siis yhtä paljon käsitellä ennen analyysia.
  5. Pienten säätöjen jälkeen alla oleva sanapilvi olikin valmis.

Talvinen Talma = TalmaSki?

Talman sanapilvi on hyvin linjassa some-julkaisujen kuvavirrasta saamani käsityksen kanssa: talvella Talmassa korostuu TalmaSki lumilautailijoiden harrastuspaikkana. Tarkemmin katsottuna sanapilvi antaa kyllä lisäinformaatiotakin. Vaikka TalmaSki on snoukkaajien paikka, myös laskettelu nousee hyvin esiin. Englanninkielinen sisältö dominoi suomenkielistä, ruotsinkielellä julkaistaan hyvin vähän, jonkin verran löytyy myös esimerkiksi venäjänkielisiä julkaisuja. Golf on pienesti mukana talvellakin, joten odottaa sopii, että kesällä Golf Talma nousee selkeämmin esiin.

Erikoisuutena sanapilvessä herättää huomiota lawnmowerracing eli ruohonleikkuriralli. Talmassa todellakin on järjestetty tämän lajin kilpailuja.

Sekin näkyy sanapilvessä, että Talma liitetään sipoolaisesta näkökulmasta harmillisen usein Keravaan. Tämä antaa selvän viestin aluemarkkinoinnin tarpeesta.

Testin perusteella näyttää siltä, että some-aineistosta tehty, paikkaan liittyvä sanapilvi tuo nopeasti esiin alueen suosituimmat toiminnot – erityisesti nuorten suosiossa olevat sosiaaliset aktiviteetit korostuvat. Sanapilvi ei yksin riitä avaamaan alueen some-kuvaa: tässäkin analyysissa hyödyksi oli, että olin kursorisesti käynyt läpi keräämäni some-julkaisut ennen sanapilven tekemistä.

Muistojen Nikkilä -projektista saamieni kokemusten perusteella olen vakuuttunut siitä, että alueen some-kuvan kehittäminen on mahdollista. Kannustamalla ihmisiä jakamaan alueeseen liittyvää sisältöä, esimerkiksi kokemuksia, havaintoja ja muistoja, voidaan vaikuttaa siihen, ettei alueen some-kuva ole liian yksipuolinen. Talmassa ei ole tehty mitään tämän tyyppisiä toimenpiteitä sometuksen edistämiseksi ja sanapilvestä näkyykin, että kuva on varsin yksipuolinen.

Jatkokehitysideoina mieleeni tulee esimerkiksi eri vuodenajoista tehdyt alueanalyysit. Kesän jälkeen katsotaan uudestaan, miltä Talman sanapilvi sitten näyttää!

Mihin sinä käyttäisit somen sanapilveä?

Lähde
Äikäs, T. A. (2004). Imagoa etsimässä. Kaupunki- ja aluemarkkinoinnin haasteista mielikuvien mahdollisuuksiin. Suomen Kuntaliitto. ISBN 952-213-067-2.

Apps4Finland innostaa ja haastaa

Kirjoitettu: 3.12.2013

Apps4Finland-kilpailun kunniamaininta

Tänä vuonna olin ensimmäistä kertaa itse mukana Apps4Finland-kilpailussa. Esittelimme tutkijaryhmämme luoman Suunnittelun prosessipuun, joka kehitettiin muutama vuosi sitten OPUS-tutkimushankkeessa. Ensikertalaisia onnisti: pääsimme finaaliin ja meidät palkittiin kunniamaininnalla. Ainakin itse sain tästä lisää intoa ja uskoa: Kaupunkisuunnittelun prosessipuu voisi todellakin olla hyödyllinen sovellus.

Prosessipuu on sovellus, joka kokoaa yhteen paikkaan sekä virallista suunnitteluun liittyvää tietoa että epävirallista tietoa alueesta. Virallista tietoa ovat mm. suunnitteluasiakirjat ja tehdyt päätökset. Epävirallista taas on asukkaiden itsensä tuottama tieto sekä esimerkiksi paikalliset uutiset ja tapahtumat. Prosessipuun kautta kuntalainen voi helposti hahmottaa alueella käynnissä olevia ja menneitä suunnitteluprosesseja, ja se on osoittautunut hyväksi tavaksi visualisoida alueen kehittymisen eri vaiheita kronologisessa järjestyksessä.

Kilpailussa oli mukana paljon hyviä ideoita, visualisointeja ja sovelluksia. Omia suosikkejani olivat Jan Wolskin toteuttama Rakennettu Helsinki 1812–2012 ja Born Local Oy:n Sanom.at. Molemmat pärjäsivät kilpailussa loistavasti: Rakennettu Helsinki voitti Mahdollista-sarjan ja Sanom.at sai palkinnon haastesarjassa Kaupunki & Media.

Rakennettu Helsinki 1812 – 2012 on näyttävä interaktiivinen visualisointi Helsingin rakentumisesta. Rakennusvuodet haetaan kaupungin rakennusrekisteristä ja rakennukset visualisoidaan eri värein kartalle. Lisäksi kohteet on linkitetty GoogleMapsin StreetView-palveluun.

Rakennettu Helsinki 1812 - 2012
Rakennettu Helsinki 1812 – 2012 -sovellus havainnollistaa Helsingin rakennuskantaa ja rakentumista. Rakennuksia pääsee katsomaan GoogleMapsin StreetViewstä. Kuva sivustolta http://dev.hel.fi/apps/rakennukset/ 3.12.2013

Sanom.at on vakuuttavasti toteutettu paikallissivusto. Palveluun yhdistetään tietoa eri lähteistä: Helsingin kaupungin palautejärjestelmästä haetaan aluetta koskevat vikailmoitukset, kuvia Instagramista ja uutisia Helsingin kaupungin uutissyötteistä. Sivuston kautta voi tehdä vikavinkkauksen suoraan kaupungin palautejärjestelmään, ilmoitella alueellisista tapahtumista tai vaikkapa julkaista myynti-ilmoituksen.

Sanom.at Laajasalo
Sanom.at-palvelun Laajasalon paikallissivusto. Kuva sivustolta 3.12.2013.

Kaupunkisuunnitteluun liittyviä sovelluksia oli mukana hämmästyttävän vähän. Suunnittelua ja siihen liittyvää päätöksentekoa havainnollistavia kokeiluja tarvitaan lisää, mutta missä ovat kehittäjät? Uusia mahdollisuuksia tulee koko ajan, kun kaupungit avaavat tietovarantojaan. Esimerkiksi Helsingin kaupungin OpenAhjo-rajapinnan kautta voi hakea ja hyödyntää virallista päätöksentekodataa. Maanmittauslaitos on avannut paikkatietoaineistojaan jo viime vuonna ja Helsinki Region Infoshare -sivustolta löytyy kaupunkien muita avoimia aineistoja. Mitä kaikkea näistä voisikaan syntyä?