Puhutaan vaikuttavuudesta

Kirjoitettu: 23.4.2017

Terveisiä Lissabonin ePlanning-konferenssista!

Pakko myöntää, että verkko-osallistumisen kehittäminen on aikaisemmin ollut kovin työkalukeskeistä. On kehitetty erilaisia välineitä ja menetelmiä asukastiedon keruuseen, vuorovaikutukseen ja tiedon jakamiseen. Välineiden tuottama hyöty ja vaikuttavuus ovat jääneet liiaksi sivurooliin.

Tilanne on nykyään toinen: tarjolla on laaja valikoima työkaluja, jotka vain odottavat käyttöönottoa. Sosiaalinen media tarjoaa vuorovaikutukseen ilmaisia kanavia, jos niitä vain halutaan ja osataan käyttää. Karttakyselyn rakentaminen ei enää edellytä erityisosaamista, kun kyselytyökalut Maptionnaire ja eHarava ovat kohtuuhintaan käytössämme. Erilaiset vuorovaikutteiset 3D-työkalutkin, virtuaalimallit ja -ympäristöt ovat parhaillaan tulossa yleisempään käyttöön.

Osallistuin viime viikolla Lissabonissa järjestettyyn ePlanning-konferenssiin (II International Conference ’Urban e-Planning’), jossa oli esillä laaja kattaus sähköisen suunnittelun tutkimushankkeita ja työkaluja. Itse olin esittelemässä paikkamuistojen joukkoistamisprojektiamme, Muistojen Nikkilää, yhdessä Sipoon yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsian kanssa.

Konferenssissa esitettiin useaan otteeseen vaikuttavuuteen liittyviä kysymyksiä: miten työkalut auttavat suunnittelemaan parempaa ympäristöä, miten asukkaiden tuottama tieto otetaan mukaan suunnitteluun, miten varmistetaan, että tietoa hyödynnetään, ja niin edelleen. Konkreettisia vastauksia näihin kysymyksiin ei oikein vielä löydy, mutta yleisellä tasolla on selvää, että välineiden ohella tarvitaan oikeanlaista, asukaslähtöistä asennetta ja osaamista sekä riittäviä, oikein kohdennettuja resursseja tiedon hallintaan ja yhteistyön rakentamiseen.

Omassa esityksessämme kerroimme siitä, miten Muistojen Nikkilä -projektissa on kerätty ja jaettu paikkaan liittyviä muistoja ja kokemuksia. Tässäkin projektissa vaikuttavuutta on melko vaikea osoittaa. Henkilökohtaisesti tiedän, että Nikkilä-muistojen läpikäyminen on muuttanut omaa käsitystäni paikasta ja siihen liittyvistä merkityksistä. Vaikuttavuus edellyttää kuitenkin sitä, että ajattelun muutosta tapahtuu laajemminkin.

Yksi konkreettinen tulos Muistojen Nikkilä –projektin vaikuttavuudesta oli yhteistyössä paikallisten toimijoiden, Sibbo Hembygdsföreningenin ja Sipoon rakennusperinne –yhdistysten sekä taiteilija Maikku Huovilan kanssa helmikuussa 2017 toteutettu Muistojen Nikkilä –kyläilta, jossa projektin aikana kertynyttä materiaalia tutkittiin yhdessä nikkiläläisten kanssa. Tapahtuma oli kaikin puolin oikein onnistunut.

Tavoitteenamme on jatkossakin toteuttaa toimenpiteitä, joissa paikkamuistot otetaan osaksi suunnittelua mahdollisimman monella eri tasolla. Sähköiset työkalut voivat tukea vaikuttavuutta, mutta tarvitaan myös muita resursseja. Konferenssiesityksessään Maarit Kahila mainitsi Lahden kaupungin hyvänä esimerkkinä siitä, miten karttakyselyillä kerätty tieto on tuotu kaupungin paikkatietojärjestelmän kautta kaikkien työntekijöiden saataville. Tämäkään ei tapahdu itsestään, vaan vaatii paljon työtä ja tahtoa. Tiedonkeruun ohella onkin muistettava panostaa myös aineiston käsittelyyn, analysointiin ja jatkokäyttöön.

Eihän jätetä osallistumista kesken, vaan pidetään huolta arvokkaasta osallistumisen kautta kerätystä aineistosta ja rakennetaan siitä uutta tietoa!

Somen käyttö tilastojen valossa

Kirjoitettu: 29.12.2016

Tilastokeskus julkaisi vuosittaiset tilastot Väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä marraskuussa. Näitä tilastoja ovat omissa blogeissaan tulkinneet ainakin sosiaalisen median asiantuntijat Minna Valtari (Someco) ja Johanna Janhonen (Piilotettu aarre). Minna kirjoittaa yhteisöpalveluiden käytön määrän kehittymisestä ja toteaa yhteisöpalveluiden käytön lisääntyneen kaikissa ikäryhmissä. Johanna vastaavasti toteaa, että viimeisen kahden vuoden aikana (2014-2016) suomalaisten somekäyttäjien (16-89-v.) määrä on noussut 6 %.

Yllä olevassa kaaviossa on havainnollistettu sosiaalisen median käytön määrää vuosina 2011 – 2016 ikäryhmittäin. Kaaviosta näkyy hyvin, että 35-54-vuotaiden somen käyttö on kasvanut enemmän suhteessa muihin ikäryhmiin viimeisen vuoden aikana. Vastaavasti näkyy myös pieni lasku nuorimmassa ikäryhmässä.

Tänä vuonna tutkimuksessa on mukana myös sosiaalisen median sisältöjen jakamiseen ja kuluttamiseen liittyviä kysymyksiä. Minna ottaa blogissaan esiin ikäryhmien väliset erot: nuoret ovat selvästi aktiivisempia jakamaan sisältöjä somessa kuin vanhemmat ikäryhmät. Hän arvelee somessa sisältöjä jakavilla mielipidevaikuttajilla olevan vaikutusvaltaa: jopa 60% suomalaisista on katsonut tai lukenut jaettuja sisältöjä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Se on paljon!

Johanna taas on kiinnittänyt kirjoituksessaan huomiota tilastojen uusiin kysymyksiin ja taustamuuttujiin. Sieltä selviää muun muassa, että entistä useampi korkeakoulutuksen saanut on alkanut käyttää somea useita kertoja päivässä. Mielenkiintoinen havainto sekin.

Nuorten some-käytön (erityisesti Facebookin) vähenemisestä on puhuttu ja spekuloitu jo aiempinakin vuosina. Siltä tosiaan näyttää myös vuoden 2016 tilastojen valossa: 16–24-vuotiaiden ikäryhmässä yhteisöpalvelua seuranneiden osuus on laskenut neljä prosenttiyksikköä (SVT 2016). Tästä aiheesta tietää enemmän Harto Pönkä, jonka blogiin kannattaa ehdottomasti tutustua. Hän on koonnut tilaston suomalaisten nuorten Facebookin käytöstä ja todennut, että alle 18-vuotiaiden määrä Facessa vähenee.

Kokonaisuutena siis somen käyttö jatkaa kasvuaan. Mutta miten some kehittyy ja muuttuu? Vuodenvaihteen myötä palaan vielä siihen, minkälaisia some-trendejä asiantuntijat povaavat ensi vuodelle.

Lähteet:

Lehmätkin lentäis / Harto Pönkä: Nuoret somessa – nopeat ja hitaat muutokset (esitys). 9.12.2016

Piilotettu aarre / Johanna Janhonen: Suomalaiset somessa 2016. 14.12.2016

#SomenHermolla / Minna Valtari: Sosiaalinen media Suomessa 2016. 12.12.2016

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.12.2016].