Paljonko on paljon?

Kirjoitettu: 8.12.2018

Tilastokeskuksen mukaan ”Suomalaiset käyttävät Internetiä paljon”. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilastosta selviää, paljonko se paljon on. Tuorein tilasto julkistettiin tällä viikolla ja olen sen perusteella päivittänyt omat kaavioni ajan tasalle.

Internetin käyttö tihentyi

Internetin käyttö ei enää juurikaan yleistynyt: kaikkiaan 89 % 16–89-vuotiaista suomalaisista on käyttänyt Internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Käyttö yleistyy enää vain vanhimmissa ikäryhmissä, nuorempien osalta osuus on jo tapissa. Nettiä käytetään kuitenkin yhä tiheämmin: 76 % suomalaisista käyttää nettiä useita kertoja päivässä, ja yleisimmin sitä käytetään mobiililaitteella.

Somen käyttö yleistyi hieman

Yhteisöpalvelujen eli sosiaalisen median palveluiden käyttö on yleistynyt viime vuodesta vain yhden prosenttiyksikön. Vuonna 2018 suomalaisista 61 % on seurannut jotain yhteisöpalvelua viimeisen 3 kuukauden aikana. Kaaviosta näkyy selvästi somen käytön ikäsidonnaisuus: vanhimmissa ikäryhmissä somen käyttö on pikemminkin poikkeus kuin sääntö, toisin kuin nuorilla, joiden somen käyttö ylittää jo 90 %.

Kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä näkyy tosin pientä heiluntaa: muutama vuosi sitten uutisoitiin nuorten kaikkoavan somesta, mutta seuraavana vuonna tilastot palautuivat ’ennalleen’. Nyt kuitenkin näkyy taas pientä laskua sekä 16–24- että 25–34-vuotiaiden ikäryhmissä.

Yhteisöpalveluiden käyttö ikäryhmittäin 2013 – 2018. Lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.

Vaikuttaako koulutustausta somen käyttöön?

Someasiantuntija Johanna Janhonen (Piilotettu Aarre) on tarkastellut samoja tilastoja koulutustaustan näkökulmasta. Korkea-asteen koulutuksen saaneista 66% käyttää sosiaalista mediaa vähintään viikoittain, keskiasteen koulutuksen saaneista 60 % ja perusasteen koulutetuista 44%. Koulutusasteen ja somen käytön välillä näyttää olevan korrelaatio, mutta syysuhteesta ei voi tehdä päätelmiä.

Entä asuinalue?

Oman tutkimukseni kannalta kiinnostavaa on, miten sosiaalista mediaa käytetään erilaisilla alueilla. Tilastokeskuksen aineisto kertoo, että vaihtelua erityyppisten alueiden välillä on. Alla olevasta kaaviosta näkyy, että yleisimmin somea käyttävät pääkaupunkiseudulla asuvat (74 %). Muissa suurissa kaupungeissa prosenttiosuus on selvästi pienempi (65 %) ja maaseutumaisissa kunnissa luku on kaikkein alhaisin (50 %). Tässäkin tapauksessa korrelaatio on kiinnostava, mutta syitä pitänee etsiä myös muualta kuin alueen luonteesta, esimerkiksi väestön ikärakenteesta ja muista demografisista tekijöistä.

Yhteisöpalveluiden käyttö erilaisilla alueilla 2018, * %-osuus 16–74-vuotiaista, jotka seuranneet jotain yhteisöpalvelua 3 kk aikana. Lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.

Vuorovaikutteisempia suunnittelukilpailuita

Kirjoitettu: 1.7.2018

Suunnittelukilpailuilla on vahva asema suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa. Kilpailuilla on  vakiintuneet käytännöt, joihin nykyaikainen vuorovaikutus ei ole perinteisesti kuulunut. Kilpailuilla on kuitenkin merkittävä vaikutus maankäytön suunnitteluun, joten on perusteltua pyrkiä kehittämään kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia myös kilpailuprosesseissa.

Erilaisten kokeilujen myötä kilpailuehdotusten esittelystä netissä on tullut varsin yleinen käytäntö ja usein kilpailuehdotuksia on myös mahdollista kommentoida verkossa. Muun muassa Helsingissä on tunnistettu tarve kehittää aikaisempaa avoimempia ja osallistavampia kilpailukäytäntöjä. Kaupungin vuoden 2017 toimintaympäristöraportissa todetaan, että ”suunnittelukilpailuja avataan vuoropuhelulle ja jo ennen kilpailua kaupunkilaisilta voidaan kerätä toiveita ja ideoita tai valmistella kilpailuohjelmaa.”

Osallistumisella on annettavaa 

Keväällä julkaistussa kirja-artikkelissamme (Enhancing E-Participation in Urban Planning Competitions) avaamme Maarit Kahila-Tanin ja Susa Erärannan kanssa kahden tapaustutkimuksen avulla suunnittelukilpailujen ja kansalaisosallistumisen suhdetta. Tulokset osoittavat, että kansalaisosallistumisella on annettavaa sekä kilpailuprosesseissa että alueiden jatkosuunnittelussa.

Artikkelissa esitellyt Vaasan Palosaaren salmen ja Sipoon Jokilaakson ideakilpailut ovat olleet eräänlaisia (vaikka eivät toki ainoita) pioneereja vuorovaikutteisemman kilpailuprosessin kehittämisessä. Molemmissa kilpailuissa tavoitteena oli mahdollisimman laaja kansalaisosallistuminen kilpailun eri vaiheissa: ennen kilpailua ja kilpailuehdotusten arvioinnissa. Esimerkiksi Vaasassa osallistujat velvoitettiin huomioimaan kilpailua ennen kerättyä asukkaiden kokemuksellista tietoa ehdotuksen suunnittelussa, ja molemmissa kilpailuissa ehdotukset olivat netissä arvioitavana. 

On yleistä, että kansalaisvuorovaikutuksen vaikuttavuus kilpailun voittajan valintaan on heikkoa, koska pääasiassa asiantuntijoista koostuva tuomaristo valitsee voittajan. Joidenkin näkemysten mukaan julkisen palautteen ei pitäisi edes antaa vaikuttaa arviointiryhmän näkemyksiin. Kansalaisten näkökulmasta onkin harhaanjohtavaa järjestää kilpailuehdotusten arviointi tai jopa äänestys, mikäli mielipiteitä ei voida ottaa huomioon.

Vuorovaikutuksella tietoa jatkosuunnitteluun

Seurasimme Vaasan ja Sipoon suunnitteluprosesseja kilpailun valmistelusta asemakaavoitukseen asti. Vaikka kilpailuehdotuksista saatu palaute ei suoraan vaikuttanut voittajan valintaan, tieto koettiin kuitenkin arvokkaaksi alueiden jatkosuunnittelulle. Palautetiedon hyödyntäminen kilpailuvaiheen jälkeen ei kuitenkaan ole itsestään selvää: kilpailuvaiheen aikana kertynyt tieto unohtuu helposti. Koska tiedon kuljettaminen läpi koko suunnitteluprosessin vaatii suunnitelmallisuutta ja tahtoa, riippuu lopputulos paljon organisaation ja henkilöiden motivaatiosta ja siitä, kuinka tärkeäksi kansalaisnäkökulma koetaan.

Tampereen Hiedanrannan ideakilpailu on ajankohtainen esimerkki vuorovaikutuksen kytkemisestä jatkosuunnitteluun. Kilpailuvaiheen jälkeen kaupunki käynnisti yhteistyössä tutkijoiden kanssa ”Ideakilpailun jatkot”. Jatkot toteutettiin neljän työpajan sarjana, joissa ideakilpailun parhaita ehdotuksia työstettiin eteenpäin yhteistyössä kansalaisten, tutkijoiden ja suunnittelijoiden kesken. Lopuksi vuorovaikutuksen anti koottiin näyttäväksi julkaisuksi, jonka auttanee tiedon välittymisessä.

Sähköinen osallistuminen tehostaa myös tuomarointia

Laajan vuorovaikutuksen näkökulmasta ongelmallista on se, että kilpailuasiakirjat edelleen tuotetaan asiantuntija-arviointia silmällä pitäen. Vaikka kilpailun tuomaristokin tutkii ehdotuksia usein ensisijaisesti sähköisessä muodossa, kilpailuehdotukset laaditaan edelleen perinteisessä ”planssiformaatissa”. Planssit ovat parhaimmillaan näyttelyssä, netissä niiden tutkiminen on kömpelöä.

Ensimmäinen suunnittelukilpailu, jossa esitystekniikkaa on radikaalisti uudistettu, on Hyvinkään Sveitsin alueen ideakilpailu. Tämä hanke, jossa kilpailuehdotukset julkaistiin selainpohjaisella 3D-alustalla, oli yksi KiraDIGI-rahoitusta saanut kokeiluhanke. Uudenlainen esitystekniikka palveli sekä kansalaisosallistumista että tuomareiden työskentelyä. Kokeilusta saatiin ilmeisen hyviä kokemuksia, ja menetelmä on sovellettavissa pienellä räätälöinnillä myös muissa kilpailuissa. 

Lisää kokeiluja ja vaikuttavuutta

Vuorovaikutuksen lisäämistä on nyt kokeiltu kilpailuprosessin eri vaiheissa melko hyvällä menestyksellä. Toivon, että jatkossa vuorovaikutuksen vaikuttavuus lisääntyy entisestään niin kilpailuohjelmien valmistelussa kuin voittajan valinnassa ja jatkosuunnitteluun välittyvissä evästyksissä. Odotan myös uusia kokeiluita, joissa kilpailuehdotusten esitystekniikkaa kehitetään Hyvinkään kokemusten pohjalta edelleen. Tulevaisuuden haaste on myös vuorovaikutuksen kytkeminen varsinaiseen kilpailuvaiheeseen. Se nostaisi kilpailuiden osallistavuuden aivan uudelle tasolle.