Pois somekuplasta

Kirjoitettu: 8.6.2017

Somekupla on ilmiö, joka nykyään usein nousee esiin someaiheisissa keskusteluissa. Eilen keskiviikkona 7.6.2017 olin sparraamassa somehallintoa Kuntademokratiaverkoston tapaamisessa, ja kupla oli sielläkin yhtenä keskustelun aiheena. Todettiin, että kuplautuminen hankaloittaa kuntalaisten tavoittamista somessa. On kuitenkin mahdollista pyrkiä pois kuplasta.

Somekupla tarkoittaa sitä, että joko itse valitsemalla tai somepalvelun ohjelmakoodin (algoritmien) ohjaamana käyttäjä päätyy somekeskusteluihin samanmielisten kanssa. Julkisen keskustelun sijaan moni valitsee nykyään suljetut ryhmät, jotta voi hallita yksityisyyttään. Toisaalta myös monen somekanavan algoritmit suodattavat uutisvirtaan viestejä, joista käyttäjän oletetaan olevan kiinnostunut.

Sosiaalisen median palveluiden tapa näyttää käyttäjille samantyyppistä sisältöä, josta käyttäjä on ollut kiinnostunut, vahvistaa kuplautumista. Jokaisella käyttäjällä on oma kuplansa, jonka ulkopuolella keskustelu näyttää erilaiselta.

Käyttäjien valintoihin ei voi vaikuttaa, mutta sosiaalisen median monitorointityökaluilla voi seurata julkista some-keskustelua ilman, että algoritmi suodattaisi tietämättäsi pois poikkeavia mielipiteitä. Olen saanut testata yhtä monitorointivälinettä, ViidakkoMonitoria, joka on KoodiViidakko-nimisen yrityksen mediaseurantatyökalu. Sen avulla voi seurata paitsi yleisimpiä some-palveluita, myös suosituimpia blogeja, keskustelupalstoja sekä verkkomedioita.

Voin lämpimästi suositella ViidakkoMonitoria myös kunnille ja kaupunkisuunnitteluorganisaatioille. Seurantatyökalun avulla voit itse määritellä, mitä aiheita haluat seurata. Moni somekyselyyni vastannut kertoi seuraavansa somessa tiettyjä aiheita tai hashtageja. Juuri tämän tyyppistä someseurantaa helpottaa monitori, joka kerää tiedot yhteen paikkaan useammasta eri kanavasta. Datan voi myös helposti ottaa talteen jatkokäsiteltäväksi ja analysoitavaksi. On muuten tutkijallekin aika näppärä apuväline.

 

PS. Kuvassa poseeraa uusi ystäväni #somepöllö Häästäk, joka muistuttaa meitä siitä, että somessa ei aina tarvitse olla niin vakava. 😉 Ja, että kannattaa käyttää tunnisteita.

Puhutaan vaikuttavuudesta

Kirjoitettu: 23.4.2017

Terveisiä Lissabonin ePlanning-konferenssista!

Pakko myöntää, että verkko-osallistumisen kehittäminen on aikaisemmin ollut kovin työkalukeskeistä. On kehitetty erilaisia välineitä ja menetelmiä asukastiedon keruuseen, vuorovaikutukseen ja tiedon jakamiseen. Välineiden tuottama hyöty ja vaikuttavuus ovat jääneet liiaksi sivurooliin.

Tilanne on nykyään toinen: tarjolla on laaja valikoima työkaluja, jotka vain odottavat käyttöönottoa. Sosiaalinen media tarjoaa vuorovaikutukseen ilmaisia kanavia, jos niitä vain halutaan ja osataan käyttää. Karttakyselyn rakentaminen ei enää edellytä erityisosaamista, kun kyselytyökalut Maptionnaire ja eHarava ovat kohtuuhintaan käytössämme. Erilaiset vuorovaikutteiset 3D-työkalutkin, virtuaalimallit ja -ympäristöt ovat parhaillaan tulossa yleisempään käyttöön.

Osallistuin viime viikolla Lissabonissa järjestettyyn ePlanning-konferenssiin (II International Conference ’Urban e-Planning’), jossa oli esillä laaja kattaus sähköisen suunnittelun tutkimushankkeita ja työkaluja. Itse olin esittelemässä paikkamuistojen joukkoistamisprojektiamme, Muistojen Nikkilää, yhdessä Sipoon yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsian kanssa.

Konferenssissa esitettiin useaan otteeseen vaikuttavuuteen liittyviä kysymyksiä: miten työkalut auttavat suunnittelemaan parempaa ympäristöä, miten asukkaiden tuottama tieto otetaan mukaan suunnitteluun, miten varmistetaan, että tietoa hyödynnetään, ja niin edelleen. Konkreettisia vastauksia näihin kysymyksiin ei oikein vielä löydy, mutta yleisellä tasolla on selvää, että välineiden ohella tarvitaan oikeanlaista, asukaslähtöistä asennetta ja osaamista sekä riittäviä, oikein kohdennettuja resursseja tiedon hallintaan ja yhteistyön rakentamiseen.

Omassa esityksessämme kerroimme siitä, miten Muistojen Nikkilä -projektissa on kerätty ja jaettu paikkaan liittyviä muistoja ja kokemuksia. Tässäkin projektissa vaikuttavuutta on melko vaikea osoittaa. Henkilökohtaisesti tiedän, että Nikkilä-muistojen läpikäyminen on muuttanut omaa käsitystäni paikasta ja siihen liittyvistä merkityksistä. Vaikuttavuus edellyttää kuitenkin sitä, että ajattelun muutosta tapahtuu laajemminkin.

Yksi konkreettinen tulos Muistojen Nikkilä –projektin vaikuttavuudesta oli yhteistyössä paikallisten toimijoiden, Sibbo Hembygdsföreningenin ja Sipoon rakennusperinne –yhdistysten sekä taiteilija Maikku Huovilan kanssa helmikuussa 2017 toteutettu Muistojen Nikkilä –kyläilta, jossa projektin aikana kertynyttä materiaalia tutkittiin yhdessä nikkiläläisten kanssa. Tapahtuma oli kaikin puolin oikein onnistunut.

Tavoitteenamme on jatkossakin toteuttaa toimenpiteitä, joissa paikkamuistot otetaan osaksi suunnittelua mahdollisimman monella eri tasolla. Sähköiset työkalut voivat tukea vaikuttavuutta, mutta tarvitaan myös muita resursseja. Konferenssiesityksessään Maarit Kahila mainitsi Lahden kaupungin hyvänä esimerkkinä siitä, miten karttakyselyillä kerätty tieto on tuotu kaupungin paikkatietojärjestelmän kautta kaikkien työntekijöiden saataville. Tämäkään ei tapahdu itsestään, vaan vaatii paljon työtä ja tahtoa. Tiedonkeruun ohella onkin muistettava panostaa myös aineiston käsittelyyn, analysointiin ja jatkokäyttöön.

Eihän jätetä osallistumista kesken, vaan pidetään huolta arvokkaasta osallistumisen kautta kerätystä aineistosta ja rakennetaan siitä uutta tietoa!