Pingviinin arvoinen gradu

Kirjoitettu: 27.10.2015

Neea Laakso kehitti gradussaan konseptin, joka tukee sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa itseorganisoituvaa yhteiskehittelyä. Kuva: Neea Laakso
Itseorganisoituvaa yhteiskehittämistä voi tukea verkossa esimerkiksi prosessin visualisoinnilla tai keskustelua virittävillä kuvakorteilla. Kuva: Neea Laakso

Tänä syksynä minulla oli ilo toimia tulevan taiteen maisterin Neea Laakson opinnäytteen ”Pingviinin arvoinen suoritus!” yhtenä tarkastajana. Gradu käsittelee asukkaiden osallistumista kaupunkisuunnitteluun ja kaupungin kehittämiseen sosiaalisen median kautta. Neea esitteli työtään myös tänään 27.10. FinEst Twins konsortion Smart City -seminaarissa Otaniemessä.

Laakso tutki työssään Facebookin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän toimintaa ja kehitti tutkimuksen pohjalta kaupunkilaislähtöisen kehittämiskonseptin, joka tukee sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa itseorganisoituvaa yhteiskehittämistä. Työn teoreettisessa osuudessa käsitellään monipuolisesti erilaisia osallistuvan suunnittelun ja osallistumisen toimintamalleja. Jo pelkästään sen vuoksi kannattaa tutustua työhön.

Empiirisessä osiossa kehitetty konsepti sisältää verkko-osallistumista tukeva elementtejä, kuten sähköisiä kuvakortteja ja tarroja sekä prosessin visualisoinnin. Fasilitointia helpottava prosessikuvaus pohjautuu lähinnä Lisää kaupunkia Helsinkiin –ryhmän toimintaan, mutta sitä voidaan soveltaa käytännössä missä tahansa itseorganisoituvassa ryhmässä. Konseptin tarkoituksena on auttaa ryhmää yhteiskehittelyn prosessin läpikäymisessä ja innostaa osallistumaan.

Palkitseminen on yksi keino innostaa osallistujia. Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä palkitsee ansiokkaista toimista pingviinillä. Myös Neean gradu sai ryhmältä palautteen: ”Pingviinin arvoinen suoritus!” Olen samaa mieltä, pingviinin arvoinen gradu.

Toimiiko se mobiililaitteissa?

Kirjoitettu: 8.6.2014

Responsiivisuus on ajankohtainen haaste kuntien nettisivustojen kehittämisessä. Responsiivisuudella tarkoitetaan sivuston mukautuvuutta ja toimivuutta erilaisissa päätelaitteissa ja niiden erilaisilla näytöillä. Saman sivuston käyttöliittymä voi (ja pitääkin) näyttää aivan erilaiselta, kun sitä katselee kännykän näytöltä tai tietokoneen nettiselaimella.

Kaksi kolmesta huomioi responsiivisuuden

Kuntaliiton verkkoviestintäkyselyn mukaan responsiivisuuden huomioiminen kuntien verkkopalveluiden kehittämisessä on yleistynyt. Kyselyyn vastanneista kunnista kaksi kuntaa kolmesta kertoo ottavansa tai aikovansa ottaa huomioon eri päätelaitteiden vaatimukset verkkopalveluissaan. Vuonna 2013 vastaava luku oli 50 %.

Kuntaliiton verkkoviestintäkyselyn 2014 mukaan responsiivisuuden huomioiminen verkkopalveluiden kehittämisessä on yleistynyt. Lähde: Kuntaliitto / Tony Hagerlund 2014.
Kuntaliiton verkkoviestintäkyselyn 2014 mukaan responsiivisuuden huomioiminen verkkopalveluiden kehittämisessä on yleistynyt. Lähde: Kuntaliitto / Tony Hagerlund 2014.

Helsinki, Jyväskylä ja Kouvola edelläkävijöitä

Pikakartoitukseni perusteella Suomen kymmenestä suurimmasta kunnasta*) kolme on toteuttanut responsiivisen ulkoasun sivustolleen. Nämä edelläkävijät ovat Helsinki, Jyväskylä ja Kouvola. Haastan kaikki loputkin kunnat mukaan responsiivisten sivujen kehittämiseen. Mobiilikäyttö on tätä päivää. Sivustojen huono toimivuus käynnyissä ja tableteissa on ihan oikeasti ongelma.

Suomen kymmenestä suurimmasta kunnasta kolme on toteuttanut sivustolleen responsiivisen ulkoasun. Kuvakaappaukset Helsingin (www.hel.fi), Jyväskylän (www.jyvaskyla.fi) ja Kuopion (www.kuopio.fi) sivustoilta 8.6.2014.
Suomen kymmenestä suurimmasta kunnasta kolme on jo toteuttanut sivustolleen responsiivisen ulkoasun. Kuvakaappaukset Helsingin (www.hel.fi), Jyväskylän (www.jyvaskyla.fi) ja Kouvolan(www.kouvola.fi) sivustoilta 8.6.2014.

*) Suomen kymmenen suurinta kuntaa (kaupunkia) 06/2014: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Kouvola.

Lähteet: