Sähköisen osallistumisen kyselyyn runsaasti vastauksia

Kirjoitettu: 27.6.2018

Kaksi vuotta sitten tein väitöskirjatutkimukseeni liittyvän Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa -kyselyn. Nyt, kun maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on käynnistetty, tarvitaan tuoretta tietoa tästäkin aiheesta. Kahdessa vuodessa on ehtinyt verkko-osallistumisen rintamalla tapahtua vaikka mitä, joten ehdotin ympäristöministeriölle uuden kyselyn tekemistä.

Kysely toteutettiin touko-kesäkuussa ja se sai hyvän vastaanoton: siihen vastasi yli 200 kaupunkisuunnittelun parissa työskentelevää. Aineisto analysoidaan kesän aikana ja yhteenveto valmistuu elokuun loppuun mennessä. Kuulet tuloksista seuraamalla blogiani.

Tällä kertaa kysely kattaa kaiken alueidenkäytön suunnitteluun liittyvän sähköisen osallistumisen. Some-kyselyssäni nimittäin huomasin, että paikoitellen vastaajat ajattelivat sosiaalista mediaa hieman liiankin laajasti – myös esimerkiksi verkkokyselyt miellettiin somen käytöksi. Tässä uudessa kyselyssä tarkoituksena on saada kattavampi ja tarkempi kuva kaikista sähköisen osallistumisen työkaluista ja niiden hyödyllisyydestä. Lisäksi siinä visioidaan hieman myös tulevaisuuden näkymiä.

Kiitos kaikille vastaajille!

Mobiilinetti muuttaa toimintatapoja

Kirjoitettu: 14.12.2015

Uudenlainen viestintätapa muuttaa myös työhön liittyvää viestintää. Olemme siirtymässä tapaan viestiä työstämme jatkuvasti.
Mobiilikäytön lisääntyminen on tuonut uudenlaisen viestintätavan myös työelämään.

Internetin käyttäjien osuus kasvaa enää vanhimmissa ikäluokissa. Vuonna 2015 suomalaisista 16 – 74 vuotiaista 93 % on käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Jos mukaan otetaan vanhempi ikäluokka 75 -89 vuotiaat, on kokonaisosuus hieman alempi, 87 %.  Nämä tiedot käyvät ilmi tilastokeskuksen vuosittaisesta tutkimuksesta Väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä, joka julkaistiin marraskuun lopussa.

Sen lisäksi, että suurin osa suomalaisista käyttää nettiä, meistä 68 % käyttää sitä useita kertoja päivässä. Alle 45-vuotiaista jopa yhdeksän kymmenestä toimii näin. Myös mobiilikäyttö on lisääntynyt entisestään: älypuhelimella nettiä kodin ja työpaikan ulkopuolella nettiä on käyttänyt vuonna 2015 62 %.

Sosiaalisen median palveluita puolestaan käyttää nyt jo yli puolet suomalaisista, 16 – 75 vuotiaista 58 %.

Aiheesta kirjoitti myös sosiaalisen median asiantuntija Minna Valtari Somecon blogissa (Sosiaalisen median ja älypuhelinten käyttö Suomessa 2015). Mobiilikäytön lisääntyminen tarkoittaa hänen mukaansa myös viestinnällisten toimintatapojemme muutosta. Älypuhelinten avulla viestitään nopeasti ja helposti ystäville ja tutuille asioista, joita juuri nyt tapahtuu. Tämä uudenlainen toimintatapa on Valtarin mukaan siirtymässä myös työelämään. Olemme siirtymässä tapaan kertoa jatkuvasti oman työmme sisällöistä ja tuloksista.

Valtarin mukaan yhteisöpalveluiden käytössä ei enää ole kyse pelkästään some-kanavien ylläpidosta. Hän ennustaa, että tulevaisuudessa yhä useammissa organisaatioissa työntekijät näkyvät laajalla rintamalla sosiaalisessa mediassa. Tästä puhutaan yritysten markkinointiviestinnässä termillä työntekijälähettilyys.

Mielestäni myös julkisella sektorilla on nähtävissä muutosta samaan suuntaan. Käy katsomassa vaikkapa Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden tai ELY-keskuksen Facebook-sivuja. Tänä jouluna molemmissa näkyy aivan uudella tavalla työntekijöiden osallistuminen sisällöntuotantoon. Voiko tätä jo sanoa trendiksi? Ehkä ei, mutta jonkinlainen signaali se on. Virallisen viestinnän rinnalle on somen myötä tulossa epävirallisempi, ihmisläheisempi tapa viestiä. Tykkäätkö siitä?

Lähde:
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.12.2015].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2015/sutivi_2015_2015-11-26_tie_001_fi.html