Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa

Kirjoitin noin vuosi sitten jutun kaupunkisuunnittelun näkökulmasta Sosiaalinen media Suomessa -julkaisua varten. Koska kyseinen teos ei ainakaan vielä ole päätynyt julkaisuksi asti, julkaisen oman tekstini nyt.

Sisältö on jo nyt historiaa. Tämä onkin hyvä tilaisuus kysyä teiltä lukijoilta: mikä on vuodessa muuttunut?


Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa

Kaupunkisuunnittelulla tarkoitetaan laajasti kaupungin kehittämistä. Keskeinen osa kaupunkisuunnittelua on maankäytön suunnittelu ja kaavoitus, mutta siihen voidaan katsoa kuuluvan myös mm. maapolitiikka sekä elinkeinojen ja asuntotuotannon ohjelmointi. Myös erilaiset rakennetun ja sosiaalisen ympäristön kehittämis- ja suunnitteluhankkeet kuuluvat yleensä kaupunkisuunnittelun piiriin.

Vuorovaikutus ja kaavoitukseen osallistuminen sisällytettiin maankäyttö- ja rakennuslakiin vuonna 2000. Jo sitä ennen internet on tuonut uusia vuorovaikutusmahdollisuuksia ja samalla myös haastanut suunnitteluorganisaatioiden toimintamalleja. Näyttää siltä, että sosiaalinen media on tulossa osaksi kaupunkisuunnitteluun liittyvää suoraa osallistumista ja vuorovaikutusta. Kaikki internetissä tapahtuva vuorovaikutus on kuitenkin vielä tällä hetkellä virallisia käytäntöjä täydentävää ja siksi suunnitteluprosesseista melko irrallaan. Tähän artikkeliin olen poiminut esimerkkejä tällä hetkellä sosiaalisessa mediassa näkyvistä suunnitteluhankkeista, aktiivisista toimijoista ja organisaatioista.

Sosiaalisen median käyttö kaupunkisuunnittelussa

Sosiaalista mediaa käytetään kaupunkisuunnittelussa nähdäkseni ainakin:

  1. tiedon jakamiseen,
  2. tiedon jakamiseen ja palautteen keruuseen,
  3. keskustelevaan vuorovaikutukseen kansalaisten kanssa joko organisaationa tai henkilökohtaisella profiililla,
  4. kansalaisten väliseen vuorovaikutukseen ja mielipiteiden vaihtamiseen.

Tiedon jakaminen ja palautteen keruu ei ole kovin sosiaalista, mutta sosiaalisen median työkalut ovat tuoneet siihenkin oman lisänsä. Omalla nimellä kirjoittaminen näyttää vähitellen yleistyvän, vaikka organisaation yleisellä profiililla toimiminen onkin toistaiseksi yleisempää. Suunnittelijoiden aktiivinen mukanaolo keskustelussa on osallistumiskokemuksen kannalta tärkeää, vaikka toisaalta kansalaisten välinen keskustelu voisikin olla suunnittelun näkökulmasta antoisampaa.

Aktiiviset toimijat, organisaatiot ja hankkeet

Järvenpään kehitysjohtaja kertoo aktiivisesti Facebookissa kaupungin kehittämiseen liittyvistä asioista ja vastaa kuntalaisten palautteeseen. (1) Myös Helsingin yleiskaavan blogissa kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelijat kirjoittavat omalla nimellään suunnitteluun liittyvistä teemoista. Harva heistä kuitenkaan osallistuu keskusteluun itse. Sen sijaan kansalaisten välinen keskustelu on melko aktiivista ja pääsääntöisesti positiivista. (2)

Tuusulan kaavoitus on Facebookissa organisaation profiililla. (3) Kyse on ensisijaisesti tiedottamisesta ja vuorovaikutus on lähinnä kunnan ja yksittäisten kuntalaisten välistä. Sipoon Sibbesborgissa Facebookia käytettiin projektin alkuvaiheessa vain tiedottamiseen, mutta viimeisen vuoden aikana suunnittelijat ovat tulleet aktiivisesti mukaan omilla profiileillaan (4).

Helsingin yleiskaavan sivusto
Kuva: Helsingin yleiskaavan sivuilla keskustelu on aktiivista. Osa suunnittelijoista osallistuu keskusteluun omalla nimellään. Kuvakaappaus sivustolta www.yleiskaava.fi © Helsingin kaupunki.

Blogit suunnitteluhankkeissa

Blogit ovat yleistyneet erilaisten suunnitteluhankkeiden tiedottamisessa ja vuorovaikutuksessa. Helsingin seudun liikenne on käyttänyt blogeja eri alueiden linjastosuunnitelmien vuorovaikutuksessa (esim. Korso-Koivukylän linjastosuunnitelma). HSL:n blogien ongelmana näyttää olevan se, ettei kysymyksiin juuri vastata. Korso-Koivukylä-blogissa anonyymi keskustelija kommentoikin asiaa seuraavasti: ”Tämä blogi on oikein hyvä idea, kunhan se toimii vuorovaikutteisesti. Eli kysymyksiin saa myös vastauksia.” (6)

Tuusulassa Lahelanpellon blogi toimii koko hankkeen tiedotus- ja vuorovaikutuskanavana. Sivustolle on koottu kaikki tämän alueen suunnitteluun liittyvä tieto, mikä auttaa aiheeseen perehtymisessä. Blogissa on syntynyt jonkin verran sekä asukkaiden keskinäistä keskustelua että asukkaiden ja kunnan toimijoiden välistä vuoropuhelua. (7)

Itseorganisoitunut toiminta on elävintä

Itseorganisoitunut toiminta ja vaikuttaminen on aidointa somea. Ehkäpä innostavimpia esimerkkejä ruohonjuuritasolla syntyneistä ilmiöistä ovat Mu Pori o kaunis –sivusto (8) ja Hyvä kasvaa Järvenpäässä (9). Kumpikaan näistä ei suoraan pyri vaikuttamaan varsinaiseen kaupunkisuunnitteluun, mutta toiminnallaan ne parantavat asukkaiden hyvinvointia ja viihtymistä, ehkä jopa kunnan imagoa.

Mu Pori o kaunis syntyi vuonna 2012 vastareaktiona, kun Anu Saagim haukkui julkisuudessa Poria rumaksi kaupungiksi. Facebook-ryhmä on tähän mennessä kerännyt liki 6.400 tykkääjää ja valtavan määrän kuvamateriaalia Porista. (8) Toivottavasti Porin kaupunki hyödyntää tämän verkoston uskomattoman voimavaran kaupungin kehittämisessä. Hyvä kasvaa Järvenpäässä on asukasliike, joka toimii yhteistyössä kunnan ja alueen yritysten kanssa. Asukkaat nostavat esille parannuskohteet, jotka pistetään kuntoon yhteistyössä niiden kanssa, jotka toimivat alueella ja kokevat asian tärkeäksi. (9)

Karttapohjaiset työkalut tulevat

Valtiovarainministeriön koordinoimassa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmassa (SADe-ohjelma) (10) on kehitteillä uusi karttapohjainen kyselytyökalu  Harava (11), joka valmistuu keväällä 2013. Sen avulla voidaan tiedustella esimerkiksi asukkaiden toiveita uusista suunnitelmista tai kerätä kokemuksia vaikkapa melusta tai muista haitoista. Haravan lisäksi markkinoilla on jo Mapita Oy:n vastaavanlainen kyselytyökalu, Paikka!-palvelu (12). Karttapohjaiset työkalut helpottavat asukkaiden tuottaman tiedon analysointia ja hyödyntämistä, kun tieto on jo valmiiksi paikkaan sidottua. Jäämme kuitenkin vielä odottamaan näiden työkalujen toimivaa yhdistämistä varsinaisiin sosiaalisen median palveluihin.

Harava-kyselyn prototyyppi
Kuva: Harava-karttakyselytyökalulla voidaan kerätä paikkaan liittyvää tietoa asukkailta. Kuvakaappaus Harava-palvelun prototyypistä © Dimenteq Oy.

Lähteet

  1. Järvenpään kehitysjohtajan Facebook-sivu
  2. Helsingin kaupunki. Yleiskaavan www-sivu
  3. Tuusulan kaavoituksen Facebook-sivu
  4. Sipoon kunta. Sibbesborgin Facebook-sivu
  5. Uudenmaan liiton Facebook-sivu
  6. Helsingin seudun liikenne HSL. Korso-Koivukylän linjastosuunnitelma -blogi
  7. Tuusulan Lahelanpellon suunnittelusivut -blogi
  8. Mu Pori o kaunis -sivusto
  9. Hyvä kasvaa Järvenpäässä -Facebook-sivu
  10. Valtiovarainministeriö. Sähköisen asioinnin ja demokratian edistämisohjelma (SADe)
  11. Dimenteq Oy. Harava-palvelu
  12. Mapita Oy. Paikka!-palvelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *