Blogini yhtenä tarkoituksena on maankäytön suunnitteluun liittyviin verkko-osallistumisen menetelmiin ja käytäntöihin liittyvän tiedon jakaminen. Samalla mielessäni on ollut ajatus kuntien maankäytön suunnittelun ja osallistumisen parissa toimivien verkostoitumisesta.
Antti Poikola kirjoittaa verkko-osallistumisen jalkauttamisesta otsikolla ”Kaupunkiosallistumisen formaatista” seuraavasti:
Suurin haaste toimivien verkko-osallistumisympäristöjen kehityksessä ei suinkaan ole niiden tekniikassa, vaan siinä, miten verkko-osallistuminen (palautteenanto, aloitteet, mielipiteet jne.) saadaan sidottua osaksi hallinnon prosesseja, osaksi virkamiestyötä tai päätöksentekoprosesseja.
Olen täysin samaa mieltä Poikolan kanssa verkko-osallistumisen haasteista. Verkko-osallistumisen kytkeminen osaksi suunnittelun arkea lähtee maankäytön suunnittelijoiden omasta motivaatiosta. Tutkimus- ja kehityshankkeissa tehdään arvokasta työtä työkalujen ja menetelmien parissa. Tahto soveltaa verkko-osallistumista omassa toiminnassa syntyy siten, että saadaan tietoa hyvistä kokemuksista ja nähdään tuloksia.
Tämä edellyttää mielestäni työkalujen, menetelmien ja prosessien yhteistä kehittämistä verkostoissa. Ellen aivan väärässä ole, kuntasektorilta puuttuu verkosto, jossa verkko-osallistumista kehitettäisiin käytännön suunnittelutyön näkökulmasta. (Kertokaa, jos sellainen on. Liityn oitis mukaan!)
Olisitko sinä kiinnostunut liittymään verkostoon, jossa verkko-osallistumista kehitetään maankäytön suunnittelun näkökulmasta? Osoita kiinnostuksesi kommentoimalla tätä viestiä tai ota yhteyttä kirjoittajaan.
Tällainen menetelmiä ja prosesseja kehittävä verkosto varmasti auttaisi osaltaan myös uusien verkko-osallistumissovelluksien pysymistä käytössä perustamisprojektin jälkeenkin. Jatkuva kehittäminen verkostossa auttaisi motivaation säilymistä tuomalla sovelluksiin edelleen uutuudenviehätystä.
Kuntasektorin verkostosta voisi löytyä myös tahtoa saada aikaan juuri käytössä pidempään pysyviä välineitä. Törmäsin juttuun jossa oli tähän liittyvää pohdintaa, mm. huomio että kehittäjille usein on houkuttavampaa satsata huomion saamiseen uusilla välineillä kuin niiden kehittämiseen kestäviksi:
http://engagingcities.com/article/can-collaborative-computer-programming-produce-sustainable-software-planners
Hyviä huomioita Maija! Verkosto voisi tosiaan parantaa sovellusten käyttöön sitoutumista. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun yhtenä etuna onkin juuri se, että käyttäjät sitoututuvat järjestelmien käyttöön paremmin, kun saavat osallistua kehittämiseen. Mielenkiintoista ja varsin uskottavaa sekin, että sovellusten kehittämistyö on palkitsevampaa kuin jatkuva ylläpito.
Eilisessä Osallistuva yhdyskuntasuunnittelu -seminaarissa (http://www.mahdollista.fi/nettikansan-tapahtumat/osallistuva/) keskustelimme mm. tarpeesta lisätä eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Tämän verkoston kokoamisen suhteen se voisi tarkoittaa sitä, että verkostossa olisi mukana erilaisia toimijoita: mm. kuntien kaavoittajia tai suunnittelijoita, tutkijoita ja todellisia loppukäyttäjiä eli osallistujia.
Miltä tällainen kokoonpano kuulostaa?
Muutamia kiinnostuneita on jo tiedossani, mutta joukkoon mahtuu vielä. Tavoitteena on tämän syksyn aikana koota ydinporukka ja miettiä yhdessä, minkälaista verkoston toiminta tulee olemaan.